Kuten jokunen teistä ehkä on huomannut, julkaisin syksyllä kirjan “Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen” (Siltala), joka on eräänlainen suomen kielen elämäkerta. Kirjan innoittamana pidin Twitterissä myös tiliä 100 faktaa suomen kielestä (@100xsuomenkieli). Siinä kävin suomen kielen historian pikantteja yksityiskohtia läpi hieman lyhyemmässä muodossa kuin kirjassa. Twitter-projekti on nyt saavuttanut ainakin joksikin aikaa loppunsa, joten ajattelin julkaista faktat vielä listana. Olkaa hyvät. Suomen kielen historia sadalla (tai hieman yli) tviitillä.

1. Suomi ei ole eksoottinen. Kieliopillisia sukuja ei edes puolessa maailman kielistä. #eksoottisuus #kielenelämäkirja
2. Suomi ei ole outo. Englannin the-artikkelia vastaava sana löytyy vain 60 prosentista maailman kielistä. #eksoottisuus #kielenelämäkirja
3. Suomi ei ole erikoinen kieli. Kahdessa kolmasosassa maailman kielistä on sukupuolineutraali hän. #eksoottisuus #kielenelämäkirja
4. Suomi on suuri kieli. Suurempi kuin 98 prosenttia maailman kielistä. #suurikieli #pienikieli #kielenelämäkirja
5. Alussa oli kantaurali. Suurin osa tutkijoista olettaa sen syntyneen Volgan mutkassa. #alkukieli #kielenelämäkirja
6. Kantauralista tunnetaan 200-400 sanaa. Perussanastoa: icja, ema ja pola. Sanojen isä, emä ja puolukka esimuodot.#vanhojasanoja
7. Suomi = pakastinkieli. Jo tuhansia vuosia sitten sanottiin kala, muna ja pesä. Unkarissa sanat muuttuneet: hal, mony ja fészek.#kantaurali
8. Koukkaus kielitieteen ulkopuolelle: Kantauralin puhujat eivät esi-isiämme. Nykysuomalaisen geenit pääosin muualta.#geenit#kantaurali
9. Suomen alueella puhuttiin muita kieliä ennen kuin suomen kielen esimuodot saapuivat tänne. Jälkiä sanat niemi, oja, mäki.#kadonneetkielet
10. Suomessa puhuttiin esihistoriallisina aikoina useita kieliä. Miksi suomi voitti? Emme tiedä #kadonneetkielet #kielenelämäkirja
11. Suomen kielen synty sijoitetaan yleensä noin vuoteen 0.#suomensynty#jeesuksenaikalainen (—> @100xsuomenkieliTässä vaiheessa erkanimme siis esimerkiksi virosta.)
12. Alussa suomen kieliä oli kaksi: läntinen ja itäinen. Itäisestä muinaiskarjala ja sitten karjalan kieli ja suomen itämurteet.#kaksisuomea
13. Ennen suomen syntyä taakse jäivät sukukielet. Jotkut kauas. Sanotaan: suomi ja unkari yhtä erilaisia kuin ruotsi ja sanskrit. #sukuonparas
14. Läheisimpiä sukukieliä esimerkiksi karjala ja viro. Suomenkielinen ymmärtää vähän ja pikku opettelulla paljon. Enemmän irti Tallinnasta!
15. Olemme sukua myös kaikille yhdeksälle saamelaiskielelle. Vain tovi sitten näitä sukulaisia oli 10. #kieltenkuolema #sukuonparas #kielenelämä
16. Mistä sanat tulleet suomeen? Pääosin muista kielistä: ruotsista, venäjästä, englannista, latviasta, liettuasta. Tai näiden esimuodoista.
17. Esihistoriallisia lainoja germaaneilta: sanat kangas, kello, kaura, ruis, verkko. Jopa aivan perussanoja kuten suuri ja “ja”#kaikkionlainaa (—> @100xsuomenkieliArviolta neljäsosa suomen kielen sanavartaloista on germaaneilta!)
18. Etelästä saimme sanat meri, lahti, lohi. Idästä pakana, risti, piirakka. Lännestä kangas, taikina. Baltit, slaavit, germaanit#sanatkertovat
19. Lainasana on jopa “äiti”. Vastaava veto olisi ryhtyä kutsumaan omaa äitiä motheriksi.#kaikkionlainaa#lainaäiti
20. Sana kuningas lainattiin muodossa kuningaz. Lainaajat ovat itse kohdelleet sanaansa kovakouraisemmin: kung, könig ja king. #pakastinkieli
21. Ulkopaikallissijat eli muodot kadulla, kadulta ja kadulle ovat sijasarjamme nuorimmat. Eivät silti ihan teini-iässä: ikää yli 2000 vuotta.
22. Äänteiden juniorikaartia ö ja äng. Ikää silti pari tuhatta vuotta. Paljon uudempi on d, joka livahti puheeseen vasta 1800-luvulla. #äänteet
23. Vanhin kirjoitettu lause suomea: ”Mÿnna thachton gernast spuho so??en gelen Emÿna daÿda.” Merkitty Turun piispan nimiin noin vuonna 1450. (—> @100xsuomenkieli Nykysuomeksi kai suunnilleen: ”Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen, en minä taida.”)
24. Kiven päivän kunniaksi pari faktaa: Aleksi Kivi eli muutaman vuoden vanhemmaksi kuin miesten keski-ikä 1800-luvulla. #nuorenakuollut? #Kivi
25. Kivi oluesta: “Mustanpunaisena kuohui se kiulussa; ja jos kannullisen sitä nielaisit, tunsitpa hieman huimausta aivossas.” #sä-passiivi
26. Kiven kieltä sievisteltiin. ”Vilkuttelee vikkelästi kuoharin terävää veistä” Kootuissa teoksissa 1878 ”toimittelee milloin mitäkin ammattia”
27. Kiven kielen sensurointi jatkui lähes koko 1900-luvun. Luultavasti olet koulussa lukenut siistittyä Kiveä. #sievistely #tasapäistäminen
28. Takaisin perusasioihin: Agricola. Loi kirjakielen 1.0. Lopputulos ei täydellinen, mutta korvasi surkeat betaversiot. #Agricola #kirjakieli
29. Tiedämme Agricolasta: Pernajalta, opiskeli Viipurissa, Turussa ja Wittenbergissä, käänsi kirjoja, loi kirjakielen, kuoli matkalla Moskovasta
30. Emme tiedä Agricolasta: miltä näytti, mitä puuhaili esiteininä Viipurin kaduilla, missä vietti iltansa Wittenbergissä.#arvoitustenagricola
31. Agricolan äidinkieltä ei tiedetä. Mutta onko sillä väliä? Jos se oli ruotsi, voimme surutta todeta A:n osanneen myös suomea. #monikielisyys
32. Abckiria 1543 ensimmäinen suomenkielinen kirja. Ei oikeastaan aapinen. Pari sivua kielestä, parikymmentä uskonasioista. #kielenelämä
33. Agricolan päätyö oli UT: kääntämiseen ja painattamiseen tarvittavien rahojen keräämiseen meni toistakymmentä vuotta #agricola #elämäntyö
34. Agricolan teoksissa 8 500 eri sanaa. Noin 60 % yhä käytössä. Unohdetut mm. näitä: alaskatsoa, alasastua, alaskukistaa, alassotkea#agricola
35. Agricola kirjoitti “olcon sinun tactos nijn maasa quin on taiuassa”. Luki kai “olkoon sinun tahtos niin maasa kuin on taivaassa”. Ymmärrämme
36. Agricolan sanoja esim. karkausvuosi, perikato ja isänmaa. Myös luutarha hautausmaasta ja lustitarha paratiisista. #agricola #uudissanat
37. Agricola harhauttaa. Kirjoittaessaan “irrallinen” tarkoittaa samaa kuin nykysuomen irstas. Kirjoittaessaan “irstas” tarkoittaa turvallista. (—> @100xsuomenkieli samaa sarjaa: Agricolan harras on meidän luja, noutaa meidän seurata, huone tarkoitti taloa, turku toria ja rieska maitoa.)
38. Agricola “unohtui” lähes 250 vuodeksi. Ei patsaita, ei juuri korupuheita, ei kiitoksen sanaa seuraavissa raamatunkäännöksissä. Miksi?
39. Agricolan unohdus. Syynä ainakin ajan henki. Tekijyys ei pop. Ei kirjoittanut nimeään kaikkiin käännöksiinsä. Elämäkerturi kateellinen.
40. 1500-luku toi suomen kirjallisen kulttuurin ovenpieleen. Sitten jumituttiin ovenpieleen 200 vuodeksi. Edistys pientä. Osin takapakkia.
41. 1600-luvun valonpilkku: Biblia. Raamattu suomeksi. Agricola: “meiden iocapeiuenen leipen”, Biblia: “meidän jocapäiwäinen leipäm” #edistys
42. Biblia oli iso! 1500 sivua. Avattuna levisi pöydälle puolen metrin levyiseksi. Iso oli kääntäjien palkkiokin: elinikäisiä läänityksiä ja huomattavat rahat. (—> @100xsuomenkieli lisättäköön, että kirja ei myynyt kummoisesti. Liian kallis. 1200 kpl painos kesti vuosikymmeniä. Hyvä ei aina myy. #talous)
43. Opaskirjoja 1700-l.: Yxikertaiset Kysymyxet Juopumisesta / Lyhy Tutkistelemus Palowijnan Poltto-Aseista ja – Walmistamisesta #raittiustyö (—> Opaskirjoja 1700-l. (osa 2): Neuwo, kuinga terwellinen ja hywän maullinen ruoka taitaan walmistaa Nummi- (Nurmi-) eli Kangas-jäkälästä) (—> Opaskirjoja 1700-l. (osa 3): Neuwo, Kuinga yhteinen Kansa taitaa istutta Rupulia #maamiehenystävä #mitämitä)
44. 1. sanomalehti suomeksi: Suomenkieliset Tieto-Sanomat 1775-. Vuoden päästä päätti ”seisahtaa joksikuksi ajaksi”. Vähän tilaajia. Ei jatkanut
45. Sanoja 1. sanomalehdestä: maahedelmä, maanpäärynä, juuriska. Eli tietenkin juures, peruna ja lanttu. #uudissanat #kielenelämä #1700-luku
46. 1. sanomalehti opettaa lukijakunnalleen uuden sanan: ”Porkanat, jotka Ruotzinkielen kutzutan Morot, owat ruskiat ja pitulaiset.” #uudissanat
47. Sanojen 1. kerta kirjakielessä usein vieraan näköinen: mittailla  ja ohjailla 1. kerran mittaeldu ja ohjaelis. Eräs tuttu vihannes: augurcka
48. Sanaehdotuksia 16-1700-luvuilta: pehmitös tyynystä, hahdenhammas ankkurista, tiekirja passista ja ruovonpäristäjä pelikaanista #hutisanat
49. Ruotsinvallan aikana myös sanat ruotsista: rusina, sakset, kenraali, pistooli, tupakka ja ehkä tärkein: kahvi. #lainasanat
50. Varhaisten lainojen esittelyyn yksi lisäkieli: viro. Esimerkkeinä jänis ja varis, jotka kieleen lounaisten murteiden kautta (jänes, vares)
51. Koukkaus murteisiin. Länsimurteissa alkuun kaksi haaraa: lounais- ja hämäläis-. Pohjalaismurteet syntyneet v. 1000 jälkeen. #murteidensynty
52. Idässä: Muinaiskarjan hajoitti lopullisesti Pähkinäsaaren rauha 1323. Savolais- ja kaakkoismurteet erosivat karjalan kielestä #suomiyhdistyy
53. Puhuttu suomi oli monenlaista. Esimerkkinä nykysuomen d-äänne: meirän, meilän, meiän tai mei?än. Vasta kirjakieli opetti yksipuolisuuteen. (—>@100xsuomenkieli Vasta kirjakieli myös opetti d-äänteen. Ja senkin vasta myöhään 1800-luvulla.)
54. Ajatus suomen kielen erinomaisuudesta 1700-luvulla. Aluksi lennokasta: suomi sukua heprealle, yksi Baabelin tornin hajoittamisesta syntynyt.
55. Fennofiilit haaveilivat suomelle komean historian. Malli Ruotsista: Ruotsi kadonnut Atlantis, ruotsalaiset maailman alkukansa #hurujutut
56. Fennofiilien vauhdikkaat kuvitelmat rakensivat pohjaa realistisemmalle suomalaisuusaatteelle. Tuo aate mullisti suomen kielen 1800-luvulla.
57. Saavumme 1800-luvulle. Suomen kielelle se oli uusi alkuräjähdys. Sen maailma avautui. Pääsyynä kansallisuusaate. #suomalaisuus #kielenelämä
58. 1800-luvulla kehittyi niin kieli kuin sen käyttömahdollisuudet. Uusia sanoja tuhansia ja taas tuhansia. #uudissanat #sanatulva
59. Esimakua 1800-luvun sanoista: kirjasto, kirjallisuus, kirjain, kirje, kirjakieli, kirjoitustaito ja tietenkin kirjoitusvihe! #eiku
60. Suomen kieli 1800-luvun alussa: “Kansan ollessa lasna, Kielikin on lapsellinen, ja sillä käy ainoastaan lapsellisia Mielteitä lausuminen.” (—> Näin kirjoitti Wolmari Kilpinen 1844 Suomi-lehdessä.)
61. 1800-luvulla tehtiin kansasta kunnon suomalaisia ja kielestä kunnon kansalliskieli. Luotiin “suomalaisuus” #projekti #tavoitteetkohdallaan
62. Vaihdettiin mm. sana fabriikki uuteen. Ehkä tekimö, valmisto, työstö, pajasto, tejinpaja tai vaikka tekohuone? Ehdotuksia riitti. #1800
63. 1800-l. alku: murteiden taistelu. Ei verinen, vaikka sanan säilä heilui. Seurauksena kirjakieli monipuolistui. Muuten olisi edelleen turkua!
64. Murteiden taiston tuloksena ehtoon tilalle tuli idästä ilta, suven tilalle kesä, valkean tilalle tuli. #1800 #kirjakieli
65. Kansanrunoudesta runollisia (huotra, kutri, tuohus ja vilu) ja tavanomaisempia (eräs, kuten, järjestää, joten) #murteidentaistelu #1800
66. Ennen kirjoitettiin “he tapasit hänen kaupasa”. Murteiden taiston jälkeen: “he tapasivat hänet kaupassa” #kohtinykysuomea #1800
67. Ja tämäkin vielä: “alkaa tehdä” tuli idästä, “alkaa tekemään” kirjakielen alkuperäinen muoto. #kielirikastuu #murteidentaistelu
68. 1800-l. alku innovointia. Ehdotettiin mm. kaikkien murteiden kirjoittamista, kahta kirjakieltä (uskonto vs. muut) ja vokáleja tähän tapán.
69. Kieli oli tunteita. Toisten suomea haukuttiin lapsen leperrykseksi, sekasoperrokseksi, surkeasti rääkätyksi, Baabelin kieltensekoitukseksi
70. Metaforajuhlaa: kielen taimet kasvavat kauniisti ja vioitta mitä ihanimmaksi yrttitarhaksi. Kieli on ”vastakylvetty uudispelto” #1800
71. 1800-luvun sanankeksijät pääosin innokkaita amatöörejä: kirkonmiehiä, lääkäreitä, sanomalehtimiehiä, lääketieteen tutkijoita. #uudissanat
72. 1800-luvun sanankeksijät miehiä. Suomen kieli oli koulutettujen miesten puuhastelua. #tasaarvoaodotellessa #miestenkieli
73. 1800-luvun sanankeksijät koulutettuja miehiä. Sana “tasa-arvo” keksittiin, mutta toteutumista vielä odotetaan #uudissanat #tasaarvo
74. Suomen kieli rakastaa omakielisiä sanoja. Esim. ruotsissa enemmän lainoja. Alternativ ja kapital vs. vaihtoehto ja pääoma. #lainasanat
75. 1800-luvun sanoja: kirjasto, laivasto, toimisto. Ehdotettiin myös lukisto ja onnisto. Lukio ja paratiisi kuitenkin käytössä. #uudissanat
76. 1800-luvun sanaehdotuksia: esine, tunne, älykäs, taide, tiede. Onnistuisiko elämä ilman näitä? #1800 #uudissanat
77. Lisää sanoja 1800-luvulta: tunnelma, viini, intohimo, kuumaverinen. Kuinka paljon vaatimattomampi olisi syntyvyys ilman 1800-lukulaisia?
78. Sana “kone” nykymerkitykseensä 1800-luvulla. Murresanana monissa merkityksissä: keino, konsti, kummastusta herättävä, outo. #murteet #1800
79. 1. suomenkielistä dosentinväitöskirjaa (1859) ei nimetty Twitter-ystävällisesti: Suomalaisten Nimukka- ja Lausukka (eli Tehdikkö-)sanojen… (2. tviitti:) jakauntumisesta, taivutuksen suhteen, ynnä täydellinen Käytelmä – elikkä ”ijestys” – kaava monin esimerkin, sekä selityksineen… (3. tviitti:) ruotsiksi kieliopin säännöistä kirjasin – eli puustavi-muutoksia varten. (Kirjoittaja Henrik Corander)
80. 1800-luvun sanaehdotuksia. Mikä on kolmekulma, kolmisivukas, kolmikanta, kolmilaita, kolmisivuinen kuvake, kolmisoppi ja kolmikolkka?
81. Epäonniset sanaehdotukset usein viehättävän kuuloisia. Esim. “viehekki”. Paremmin houkuttimena tunnettu. Entä nelju neliöstä? #hutisanat
82. Vielä pari hutisanaa: mainioisuus (auktoriteetti), uskomus-rauhallisuus (suvaitsevaisuus), tiiustamustoimitus (tutkimuskomitea)#Kielenelämä (—> Näiden isä Kaarle Aksel Gottlund = 1800-luvun kenties huonoiten maaliin osunut sanaseppo. Keksi tosin kirjaston!)
83. Vielä yksi epäonninen sanaehdotus: Sanaa “elin” ehdotettiin merkityksessä ’se, millä eletään’. Ei tainnut mennä läpi.#hutisanat#1800-luku
84. 1800-luvun ykköstähti: Elias Lönnrot. Satoja sanoja, Kalevala, suomen kirjakielen toinen isä.#kalevala#tähdettähdet#kielenelämä
85. Kielentutkija kiittää Lönnrotia mm. näistä sanoista: lause, yksikkö, monikko, yhdyssana, alkukirjain – ja kielentutkija.
86. Lönnrot kehitti kasvitieteen kielen: emi ja kehrä saivat nykymerkityksensä. Uusia sanoja esim. huiskilo, kärhi, silposuoninen ja äimämäinen.
87. Lönnrot rakasti systematiikkaa. Jos kerran sana aih, tarvitaan myös aihkaa, aihkaella, aihkailla, aihkata, aihkaista, aihkia, aihkaama… (—> … aihkaaminen, aihkailema, aihkaileminen, aihkailija, aihkaisema, aihkaamaton, aihkailematon, aihkelematon, aihkelevainen jne. jne.)
88. Kuinka pitkälle omakielistämisen voi viedä? Raja löytyi 1800-l., kun ehdotettiin näitä: Niu-Jorkki New Yorkista, Kyöttipori Göteborgista.
89. Miksipä ei suomennettaisi paikannimiäkin? 1800-l. ehdotuksia: Luorita Floridasta, Pahdatti Bagdadista, Pyörnäpori Björneborgista, Tukkiholma
90. Lönnrot rakasti systematiikkaa. Jos kerran sana aih, tarvitaan myös aihkaa, aihkaella, aihkailla, aihkata, aihkaista, aihkia, aihkaama…(—> aihkaaminen, aihkailema, aihkaileminen, aihkailija, aihkaisema, aihkaamaton, aihkailematon, aihkelematon, aihkelevainen jne. jne.
91. Kuinka pitkälle omakielistämisen voi viedä? Raja löytyi 1800-l., kun ehdotettiin näitä: Niu-Jorkki New Yorkista, Kyöttipori Göteborgista.
92. Miksipä ei suomennettaisi paikannimiäkin? 1800-l. ehdotuksia: Luorita Floridasta, Pahdatti Bagdadista, Pyörnäpori Björneborgista, Tukkiholma
93. Isänpäivää! Sana isä on ollut meillä alusta eli kantauralista saakka. Alkuun icja, jossa cj hieman kuin ch englannin sanassa check. ”It?a”
94. Kirjakieleen sanoja Kalevalasta. Esim. runolliset häilähdellä, lehahtaa, mutta myös kuivakkaampia: järjestää, kuten, joten, muuten #kalevala
95. Eräs kiinnostava sana on eräs. Kirjakieleen Kalevalasta, suosituksi Kiven kielestä ”tässä olkoon kerrottu eräs tapaus veljesten lapsuudesta”
96. Kalevala toi sanoja karjalan kielestä: huotra, kutrit, tuohus. Myös venäjästä: Kalevalan tenka ja neteli rahasta ja viikosta. ??????, ??????
97. Kalevalan kielen vaikeus myytti. Mielikuva syntynyt lapsena. Tuskin vaikeampaa kuin nykyaikainen viranomaiskieli. Toki nautittavampaa.
98. Kalevala on kova juttu. Monet vieraskieliset opiskelleet suomea Kalevalan takia. Mm. eräs herra Tolkien. #kalevala #kalevalarocks
99. Kielipolitiikkaa: 1850 suomen kohtalo vaakalaudalla. Kielisäädös kielsi suomenkielisen julkaisemisen. Vain uskonto ja talous sallittuja.
100. Vuoden 1850 sensuuri onneksi lyhytaikainen: lievennettiin melkein heti, kumottiin 10 vuotta myöhemmin. Suomen kielellä sai taas julkaista!
101. Kielemme kohtalon käänsi Aleksanteri II. 1863 uusi kielilaki. Viranomaiset velvotettiin palvelemaan suomeksi. Tosin vasta 1883…
102. 1880 suomi nykysuomen aikaan ja sopivasti 100 faktaa esitetty. Koska suomi ei valmis 1880, taidan jatkaa vielä 50 faktan verran. Sallinette?
103. Kirjakieli hienon puheen malliksi 1800-luvun lopulla. Kun sivistyneistö vaihtoi ruotsista suomeen, malliksi ei haluttu maalaisten puhetta
104. Kirjakieli tuli hienon puheen malliksi myös siksi, että 1800-luvun sivistyneistö opetteli suomea oppikirjoista. Ei suomenkieliseltä kansalta
105. D-äänne saapui suomeen! 1800-luvulla alettiin ääntää d ruotsin mallin mukaan. Sitä ennen kirjoituksen d lausuttiin kunkin murteen mukaan. #d
106. Puhuttu kirjakieli ei jäänyt vain sivistyneistön suuhun. Uusi kansakoulu ei pitänyt murteen puhumisesta. Kirjakielestä tuli myös kahle.
107. Demokratia edistyi 1800-luvun lopulla. Suomen kielen uudet käyttömahdollisuudet avasivat ovia suomea puhuvalle kansalle #tasaarvo #koulutus
108. Sivuhuomautus: ensimmäinen suomen kielen professuuri vuonna 1851. Ennen kuin esim. 1. ruotsin kielen professuuria Ruotsissa. #edelläkävijät
109. Jätämme 1800 luvun! Suosikkivuosisatani suomen historiassa. Ensi viikolla käsittelyyn 1900-luku: normi-intoilun ja vapautumisen vuosisata.
110. Aloitetaan 1900-luku muutamalla sanakilpailuehdokkaalla: automobiilille etsittiin parempaa sanaa. Ei saatu vielä autoa, mutta hyrysysy.
111. Kilpailuehdotuksia nämäkin: sinko, sätiö, aaltio, linko. Ai mille asialle? No radiolle tietenkin. #uudissanat #sanakilpailu
112. Sanakilpailujen sanat eivät nykyään oikein vakiinnu. Ennen on onnistuttukin: esim. veikkaus, pakaste sekä mainos, mainostaa ja mainonta.
113. Käytössä sanat virtaviivaistuvat. 1800-l. ensin “hengen ylöspidännöksi tarpeellinen kappale”, sitten elatustarve. Kunnes 1920-l. elintarvike
114. Vielä 1972 pohdittiin, että eettinen ja psyykkinen ovat paraikaa syrjäyttämässä muodot eetillinen ja psyykillinen #virtaviivaistuminen
115. Englanti on muotia, se “myy”, todettiin jo vuonna 1963 Virittäjä-lehdessä. Nykyään ei ehkä edes muotia, vaan neutraali tapa. #englantisuomi
116. 1900-luvun alkupuoli oli kielenhuollon kulta-aikaa. Sääntöjä, sääntöjä. Kohteena niin puhe kuin vaikkapa asuntoilmoitusten kieli. #normit
117. 1900-luvun alulla säännösteltiin mm.: kehottaa vai kehoittaa, barbari vai barbaari, filosofi vai filosoofi, haltija vai haltia. #viilausta
118. Kielenhuolto herätti intohimoja ennenkin. 1940-l. kielitoimiston johtaja erosi, kun kehottaa ja kehoittaa -tapauksissa suosittiin i:llisiä.
119. Volter Kilpi tuskaantui 1930-luvulla kielenhuoltoon: “Hyvät henget varjelkoot suomen kieltä Kotikielen Seuralta ja Virittäjältä!”
120. Itsenäisyys loi puitteet suomen kielen kukoistaa. Suurta mullistusta se ei kuitenkaan aiheuttanut. Suuntaviivat jo 1800-l. #itsenäisyyspäivä
121. Suomen kielen on hyvä elää itsenäisessä Suomessa. Muiden Suomen kielten rinnalla. Hyvää itsenäisyyspäivää! #suomi99
122. “Älkää olko levoton. En minä aio yrittää saada häntä takaisin. Hyvästi” Puhuttinko 1900-luvun alulla todella kuin Suomi-Filmissä? Osin kyllä
123. Koulutettu väki puhui 1900-luvun alkupuolella hyvin kirjakielisesti. Suomi-Filmien dialogi ei aivan niin liioiteltua kuin luulisi.
124. Kirjakielistä puhetta pidettiin hienona puheena jo 1800-luvulta. Ruotsinkieliset opettelivat sitä ja kansakoulussa vaadittiin sen puhumista.
125. Kirjakielisen puheen valtakausi pitkä. Vielä 1970-luvulla Ylen ohjelmatoiminnan sääntöihin oli kirjattu määräys käyttää ”hyvää yleiskieltä”
126. Puhekieli strikes bäk. Noin 1970-luvulta kirjakielinen puhe alkoi menettää asemiaan. Se alkoi kuulostaa pompöösiltä.#puhenousuun
127. Puhekielen vastaisku, osa 2. On jopa arveltu, että omistusliitteiden kato nykypuhekielestä on vastareaktio kirjakielisen puheen sääntöihin.
128. Ansio puhekielen kunnianpalautuksesta on annettu usein paikallisradioille. Niiden kautta levisi virallisiin tilanteisiin vapaa puhe.
129. Ottaako maisteri kahvia, otattteko te kahvia, haluaako joku kahvia vai otatko sä kahvia? Näistä#sinutteluon lisääntynyt viimeiset 40 v.
130. Sinuttelun yleistyminen ei ole kaikkien mieleen. Kun Kela siirtyi sinutteluun kirjeissä, seurauksena valitus apulaisoikeusasiamiehelle
131. Sinuttelun lisääntyminen teitittelyn kustannuksella on eurooppalainen megatrendi. Ruotsi, suomi, unkari, italia, saksa.#rentousonpop
132. Näkkileivän korvaajaksi on tarjottu karskua, murakkaa ja nakerretta. Deodorantista yritettiin tehdä kuive, hietönne ja kieppo#sanakilpailut
133. Tuoreempia sanaehdotuksia: huiskuri ja innokki sanan cheerleader tilalle, vapuri, luuriton ja tassuapu handsfreen tilalle#sanakilpailut
134. Tablettia korvaamaan HS ehdotti sormitietokonetta. Hauskempiakin ehdotettu: räpylästin, sormikka, näpletti, tökkimistoosa, nyplaattori…
135. Et ole varmasti unohtanut sanoja jytky, vihapuhe ja maahanmuuttokriittisyys vuodelta 2011. Entä arabikevät, karppaaminen ja ilmaveivi?
136. Satoa sanavuodelta 2012: sote-alueet, kansalaisaloite, joukkorahoitus, maksumuuri, pilvipalvelu ja appsi. Sekä aihetunniste eli hashtagi.
137. Keksittiin sanoja myös 2013: somepöhinä, nyhtöpossu, natsitorttu, tietovuotaja, selfie – ja sen sivuosaan jäänyt hassu suomennos meitsie.
138. Vuosi 2014 sanoina. Hybridisota, Putin-juusto aka putlermanni. Viskigate, lörtsygate ja nakkigate sekä monet ”raivot”. Tärkein? Selfiekeppi?
139. Vuoden sanat 2015. Sipilän yhdyssanat! Yhteiskuntasopimus, kilpailukykyhyppy, tuottavuusloikka. Muuta? Iskävartalo, halpuuttaa (ja kuha).
140. Kiitoksia suomen kielen faktojen seuraamisesta! Ohessa keveämpää argumentointia. Joulua! #joulupukki #joulu

Edit. Pari korjausta oikeinkirjoitukseen.