Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_lvl(&$output, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_lvl(&$output, $depth = 0, $args = Array) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0

Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_el(&$output, $comment, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_el(&$output, $comment, $depth = 0, $args = Array, $id = 0) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0
Suomensuojelija · Mahtuuko maailmaan muita kieliä kuin englanti?

Mahtuuko maailmaan muita kieliä kuin englanti?

Nyt se tuli taas todistettua: suomalaisille kielitaito on yhtä kuin englanti. Tai sellaisen kuvan ainakin saa tuoreen Kuukausiliitteen artikkelista Mai neim is Mäti (kirjoittanut Anu Nousiainen). Yhteen nimeltä mainitsemattomaan Helsingin yliopiston kielikeskuksen _selvitykseen_ perustuen arvioidaan, että suomalaiset eivät tarvitse muita vieraita kieliä kuin englannin. Lainaan vähän juttua:

”Hyvä kielitaito ei siis ole sitä, että osaa useita kieliä tyydyttävästi. Hyvä kielitaito tarkoittaa sitä, että puhuu erinomaista englantia: että on sujuva, ymmärtää puheen vivahteita ja osaa käyttää idiomaattisia ilmauksia, ääntää hyvin eikä joudu rajoittamaan sitä, mitä tahtoo sanoa.”

En mene nyt  siihen, että aika kovia ovat hyvän kielitaidon kriteerit englannin kohdalla. Minua tässä ärsyttää pikemminkin  englannin aseman liioittelu. On pakko esittää vastalause, sillä englantiuskovaisuus on vaarallista: se uhkaa paitsi vieraiden kielten opiskelumahdollisuuksia suomalaisissa kouluissa myös suomen kielen asemaa. Vaarana on siis se, etteivät koululaiset voi opiskella pian muita kieliä kuin englantia (koska kunnanisät lukevat Kuukausiliitteestä, ettei muita kieliä tarvita), ja se, että englannin ”ihmeellisyyttä” aletaan korostaa suomen kielen kustannuksella.

Asiassa mättää se, että englanti EI riitä. Ensinnäkin suomalaiset tarvitsevat muitakin kieliä, jos he haluavat liikkua ulkomailla (ja myös kotimaassa). Ehkä satunnainen turisti vielä pärjää Euroopassa englantia ja elekieltä yhdistellen. Hiemankaan syvällisempi kanssakäyminen muunmaalaisten ihmisten kanssa vaatii kuitenkin muidenkin kielten osaamista. Saksalainen viranomainen, ranskalainen viininviljelijä ja venäläinen junaemäntä puhuvat sinulle saksaa, ranskaa ja venäjää – eivät englantia. Aivan varma on, ettei pelkän englannin kielen taitoa pidetä ”hyvänä kielitaitona” esimerkiksi Keski-Euroopassa.

Toisekseen kaikki eivät todellakaan puhu englantia. Asiaa on käsitellyt aivan pistämättömästi Mikael Parkvall tuoreessa kielimyyttejä käsittelevässä kirjassa Lagom finns bara i Sverige (Schibsted 2009). Hän kommentoi vanhaa heittoa, jonka mukaan amerikkalaiset ajattelevat muunmaalaisten ymmärtävän englantia, kunhan sitä vain puhuu riittävän kovalla äänellä. Parkvallin mukaan heitto ei tuossa muodossa enää pidä paikkaansa, vaan nykyään pitäisi sanoa pikemminkin, että ruotsalaiset ajattelevat muunmaalaisten ymmärtävän, kunhan vain puhuu riittävän kovalla äänellä – englantia. Kuulostaako tutulta? Juuri samanlainen on suomalaisten suhtautuminen englantiin: ”kaikkihan sitä osaavat”. Mutta kun eivät osaa. Arviolta vain puolet Euroopan Unionin kansalaisista osaa englantia (EU-tilastojen mukaan). Parkvallin arvion mukaan kaikista ihmisistä ehkä joka kuudes osaa englantia. Eikä tällöin ole kyse Kuukausiliitteen sitaatin mukaisesta ”hyvästä” kielitaidosta, vaan ihan auttavasti selviytymisestä.

Tarkoitus ei ole masentaa. Kovin montaa kieltä  ei tietenkään voi kukaan opiskella, mutta onhan se toisaalta aika hassua, jos kaikki opiskelevat vain englantia. Maailmaan mahtuu iso joukko muitakin kieliä ja miljardeja ihmisiä, jotka eivät englantia ymmärrä. Moni ulkomaalainenkin opettelee suomea, vaikka ”kaikki suomalaiset osaavat englantia”.

Lisäys: Aiheesta muualla maailmassa vielä Hesarissa.

Tags: , , ,

8 kommenttia

  1. Pekka’s avatar

    Sori, suomella ei kyllä tehnyt viime viikolla Toscanassakaan mitään! Ei saanut kyljystä kaupasta, ei viiniä eikä pastaa trattoriasta – eikä muutakaan palvelua.
    Englantipa kelpasi – tai ainakin ymmärrettiin!
    Mitäs siihen sanot??

  2. admin’s avatar

    Heh heh. 🙂

  3. Jonezo’s avatar

    ”Hyvä kielitaito tarkoittaa sitä, että puhuu erinomaista englantia:”

    Hmmm…. harva englantia äidinkielenään puhuvakaan puhuu erinomaista englantia.

    ”että on sujuva, ymmärtää puheen vivahteita”

    Puheen vivahteiden ymmärtäminen vaatii pitkää oleskelua maassa, siihen ei riitä kielen osaaminen. Yhdysvaltalaiset ja englantilaiset – jotka siis ähkyvät ja puhkuvat äidinkielenään samaa kieltä – eivät useinkaan ymmärrä toistensa puheen vivahteita jo pelkästään sanojen eri merkityksistä johtuen, ääntämyksestä ja kulttuuritaustojen erilaisuudesta kirjoittamattakaan.

    ”ja osaa käyttää idiomaattisia ilmauksia, ääntää hyvin eikä joudu rajoittamaan sitä, mitä tahtoo sanoa.”

    Aikamoiset ovat vaatimukset hyvälle englanninkielen osaamiselle, minä opin englannin lapsena enkä taida täyttää noista vaatimuksista ainuttakaan.

    Tarkemmin ajatellen; en edes äidinkielelläni puhuessani täytä noita vaatimuksia. En puhu erinomaista suomea, en aina ymmärrä puheen vivahteita, käytän vääriä idiomeja väärissä paikoissa ja useinkin joudun rajoittamaan sitä mitä tahdon sanoa kun en löydä oikeita sanoja.

    SivuHUOMiona, en ole kuullut kovinkaan montaa suomalaista joka ääntäisi hyvin englantia, tätinikin oppi ääntämään sitä kohtuullisesti vasta asuttuaan siellä 30 vuotta. Useimmiten nekin suomalaiset joiden kuvitellaan ääntävän hyvin englantia pajattavat sitä monoTOONIsESTI. Tosin AmERIkan Yhdysval(o)tojenkin asujaimisto ääntää monotonisesti englantilaisiin verrattuna.

    Englanti on sen verran vivahteikas ja monimutkainen kieli, että harva sita osaa ”erinomaisesti”. Olen itse opiskellut sitä yli 30 vuoden ajan ja vasta nyttemmin alan vähitellen ymmärtäMÄÄN sitä. Suomea olen opiskellut yli 42 vuoden ajan ja jyvälle en vielä ole päässyt, vaikka välillä jyvä onkin ollut keskellä suomeani.

  4. admin’s avatar

    Kovat ovat tosiaan laatuvaatimukset. Olen itse suomen kieltä opettaessani miettinytkin kielitasokuvauksia, siis tasoja, joille kielenoppija voi yltää. Ylimmän tason vaatimukset ovat niin kovat, ettei opettajakaan yllä sinne asti. Tekee opetustyön vähän haastavaksi.

  5. Suomensuojelija’s avatar

    Hmm. Aiheeseen liittyen olisi tietenkin tyylikkäämpää, jos saisi nämä sivut kokonaan suomenkielisiksi (nyt sain sentään nimeni vaihdettua: admin –> suomensuojelija). Jos joku osaa neuvoa, niin kertokaa ihmeessä, missä esimerkiksi ”reply” ja ”submit comment”-tekstit saa vaihdettua.

  6. Heikki Tala’s avatar

    Nyt vain on niin, että englanti on ylivertaisesti käyttökelpoisin kieli, joten myös suomalaisten (eikä vain skandinaavien) on syytä opetella suomen lisäksi hyvä englannintaito. Sillä kieliparilla olen selvinnyt viidessä maanosassa yli 50 maassa (toki tiedän, että on vielä 150 muuta maata, joissa en ole käynyt).
    Suomenkin koululaitoksen opetusohjelmiin kuuluu kaksi vierasta kieltä, joten englannin jälkeen on tilaa vielä toiselle vieraalle kielelle, jonka tilan varastaa pakkoruotsi. Tämän toisen vieraan kielen on oltava jatkossa valinnainen – ja se voi siis olla ruotsi niille, jotka sitä haluavat. Mutta mielellään osa saisi muitakin kieliä – EU:n yleisin äidinkieli on saksa, ranska vanha diplomatian kieli ja englannin kanssa toiseksi yleisimmät äidinkielet EU:ssa. Ei liene enää tarpeen korostaa ”venäjä, venäjä, venäjä”?

    Kyllä asia nyt vain on niin, että pakkoruotsi on tulppa suomalaisten kielitaidon monipuolistumiselle, ja siitä on päästävä eroon.

  7. Karoliina’s avatar

    Arvostan monikielisyyttä. On tärkeää, että oman äidinkielen lisäksi osaa edes suhteellisen hyvää englantia tai jotain muuta kieltä. Onhan kaksikielisyys rikkautta. Jos edes kahta kieltä osaa, suurempi todennäköisyys on että tulee ymmärretyksi edes jonkun ihmisen kanssa eri maassa. Joensuun yliopistossa on puhuttu opetuskielen vaihtamisesta englanniksi. Tämä lisäisi kenties ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja yliopisto saataisiin kenties näkyvämmäksi suomessa. Tämä on siinä mielessä hyvä asia, että englannin kielen osaamista päästäisiin syventämään ja meistä tulisi sujuvampi kielitaitajia (nyt me vain puhutaan sujuvaa englantia!). Tässä on kuitenkin vaaransakin. Englanninkieli jyräisi suomenkielen opiskelumaailmassa ehkä kokonaan 🙁

Comments are now closed.