Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_lvl(&$output, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_lvl(&$output, $depth = 0, $args = Array) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0

Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_el(&$output, $comment, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_el(&$output, $comment, $depth = 0, $args = Array, $id = 0) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0
Suomensuojelija · Voihan debit!

Voihan debit!

Tästä kirjoitettiin Hesarissa tänään, Ylen nettiuutisissa kesällä, Kalevassa jo alkuvuodesta ja onpa aiheesta pari riviä Suomensuojelija-kirjassakin. Kyseessä on sanan pankkikortti muuttuminen englanninkieliseksi (tosin latinasta periytyväksi) debitiksi pankkiautomaateissa ja kauppojen maksulaitteissa. Kysymys ei siis enää kuulu ”pankki vai luotto” vaan ”debit vai credit” (tai ehkä suomalaisittain ”tepiitti vai krediitti”).

Olen kahden vaiheilla. Pitäisikö tässä olla huolissaan suomen kielen asemasta? Pitäisikö suorastaan  nousta barrikaadeille? VAI onko Debit-sanan vastustamisessa ylilyönnin vaara? Olisiko tällaisen pikkusanan vastustaminen suorastaan Monty Python -sketsin tapaan kuin metsästäisi hyttysiä haulikolla?

Argumentteja on totta kai puoleen jos toiseen. Huolestumista puoltaa esimerkiksi se, että kyse on laajemmasta ilmiöstä. Suomenkieliset rustaavat toisille suomenkielisille niin mainoksia, ruokalistoja, esitelmiä kuin työsähköpostejakin englanniksi. Debit on siinä kakussa vain kirsikka.

Huolestumista puoltaa myös se vanha fakta, että kaikki suomalaiset eivät sentään osaa englantia. Debitin ja creditin eroa on vähän hankala hahmottaa ilman vieraiden kielten taitoa. Tässä tapauksessa onneksi monen muunkin kielen osaaminen auttaa.

Debittiä voi toisaalta ymmärtääkin. Esimerkiksi siitä näkökulmasta, että onhan suomen kielessä vaikka kuinka paljon lainasanoja jo ennestäänkin. Nykyään ne tulevat lähinnä englannista: hands free, googlettaa, diili, blogi. Osuuspankin johtohenkilö ennustaakin Hesarin jutussa sanan debit vakiintuvan melko nopeasti suomen kieleen. Joku koiranleuka voisi kyllä huomauttaa, että yleensä uusia sanoja eivät lanseeraa suuryritykset eivätkä varsinkaan vanhojen ja toimivien sanojen tilalle.

Oma vaakani kallistuu joka tapauksessa ärsytyksen puolelle. Olkoonkin vaikka kuinka pieni muutos, en hevillä niele sitä, että muutoksen sanelevat pankit. Pankkien mukaan jotkut asiakkaat ovat vaatineet luottokorttinostosta veloitettavaa palvelumaksua takaisin, koska ovat vahingossa painaneet väärää nappia. Mitä jos kaikki ihan tarkoituksellakin credit-nappia painaneet vaatisivat ”vahinkoon” vedoten maksua takaisin? Heräisivätkö pankit?

Mutta mitä mieltä olette: turhaa jupinaa vai älämölön paikka?

Lisäys: Pankkien edustajat antavat ymmärtää, että kielen muuttaminen oli tekninen välttämättömyys, jolle ei voi tehdä mitään. Kuulostaako uskottavalta?

Tags: , , ,

4 kommenttia

  1. JussiE’s avatar

    Tässähän on myös sellainen seikka, että kirjanpitoterminologiaa noudatellen: Credit = oma pääoma ja Debit = Lainarahoitus. Maksupäätteissä ja maksukorteista puhuttaessa taas: Credit = luottokortti ja Debit = pankkikortti.

  2. Antti Leino’s avatar

    Itse kysymykseen, onko pankki- ja luottokortin vaihtaminen debit- ja kreditkortiksi hyvä vai paha, en tässä ota kauheasti kantaa — viittasit jo itsekin siihen, kuinka tässä tuputetaan uusia vierasperäisiä sanoja vanhastaan jo hyvin vakiintuneiden omaperäisten tilalle. Ei kai tuolle oikeastaan mitään voi, liike-elämä toimii eri säännöillä kuin perinteisempi kielenhuolto, ja eksoottissävytteinen ”kansainvälisyys” on usein ymmärrettävyyttä tärkeämpi arvo. Tieliikelaitoksesta tuli Destia, ja sitä rataa.

    Varsinaisesti kumminkin tarttuisin tuohon pankkiautomaattikysymykseen. Nykyisten korttien tekniikasta en kauheasti tiedä, mutta tietoteknisten vimpainten käytettävyydestä olen taannoin ehtinyt luennoidakin. Kaiken kaikkiaan minusta tuntuisi hyvin kummalliselta, että kielen muuttaminen olisi mahdotonta, ja jos yllätyksekseni asiakkaan kieltä ei voisi kortilta päätelläkään, ei silti pitäisi olla mitään edes hyvällä tahdolla tekniseksi luokiteltavaa estettä sallia kielen valintaa itse automaatista.

    On toki mahdollista, että suomenkielisten termien käyttömahdollisuus teettäisi automaatin tekijöillä lisää työtä. Näin ulkopuolisena arvaisin, että jokin tämmöinen syy tässä onkin taustalla. Ohjelmistokehityksessä näyttäisi silti olevan rakenteellista vikaa: tämän kohdan suunnittelu on jäänyt sen verran huolimattomaksi, että valmiiseen automaattiin päätynyt ratkaisu on sen käyttäjien kannalta selvästi ongelmallinen. Nyt tässä vaiheessa vaivan korjaaminen on siivottoman kallista, suuruusluokaltaan ehkä satoja kertoja niin työlästä kuin työn suunnittelu alun alkaen niin hyvin, että virhe olisi vältetty. Ehkä korjaus silti olisi vielä nytkin halvempaa kuin jatkuva palvelumaksupalautusvaatimusten käsittely.

  3. Pertsa’s avatar

    Mielestäni tässä ei ole kyse pelkästään suomen kielestä, vaan siitä että meitä koetetaan huijata. Luottokortin käyttö on pankille edullisempaa, koska se tuo lisätuloja. Sitten on pantu koneisiin Credit ja Debit. Ja Credit on koneissa tietysti ensisijainen vaihtoehto (ylimpänä tai vasemmalla). Mummot ja muut töhelöt käyttävät siis vahingossa luottokorttia, ja pankki nauraa.

  4. Suomensuojelija’s avatar

    Hei taas. Kiitos kommenteista. En ole flunssaltani kerennyt kommentoimaan. Keskustelu on kuitenkin muualla käynyt kuumana. Tämän päivän Hesarissa sanojen credit ja debit käyttöä esimerkiksi arvostelee Kielitoimiston väki. Ja ihan asiallisesti.

Comments are now closed.