Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_lvl(&$output, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_lvl(&$output, $depth = 0, $args = Array) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0

Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_el(&$output, $comment, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_el(&$output, $comment, $depth = 0, $args = Array, $id = 0) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0
Suomensuojelija · Kielen suojelua Porkkanamafian malliin

Kielen suojelua Porkkanamafian malliin

Kuva: bookgrl (Flickr)

Oma kieli on monille rakas. Ainakin nettikirjoittelusta voi näin päätellä. Usein rakkautta vannotaan varsin negatiivisella strategialla: kielivirheitä haukkumalla, toisten kieltä moittimalla tai muutosta päivittelemällä. Epäkohtia onkin helppo bongata. Sen voi huomata myös lukemalla joitain tämän blogin aiemmista kirjoituksista.

Arvelen kuitenkin, että negatiivista lähestymistapaa tehokkaampi olisi positiivinen strategia. Itse olen Suomensuojelija-kirjassa ehdottanut esimerkiksi seuraavia positiivisen strategian mukaisia kannustustapoja:

  • Osta suomalaista kulttuuria. Suomen kieli elää suomalaisessa kirjallisuudessa, musiikissa, teatterissa jne. Näiden tekijät elävät osin apurahojen turvin, mutta pitkälti myös ostavan yleisön avulla.
  • Käytä kirjastoja. Kirjastoilla on suomen kielen levittämisessä monella tapaa merkityksellinen rooli. Niitä käyttämällä voi varmistaa myös niiden rahoituksen, sillä poliitikot tuijottavat käyttötilastoja.
  • Kannusta. Nosta esiin osuvaa kielenkäyttöä. Kerro myös suomen kieltä käyttäville artisteille, kun he ovat mielestäsi onnistuneet.

Nämä ovat kuitenkin varsin yleisen tason ehdotuksia. Lisäkonkretia ei olisi pahasta. Ehkä suomensuojelijan pitäisi ottaa mallia Porkkanamafia-liikkeen ajatuksista. Heidän ideansa on torjua ilmastonmuutosta nostamalla esiin ympäristöystävällisiä yrityksiä. Käytännössä he palkitsevat mallikkaasti toimivia tai johonkin ympäristötekoon sitoutuvia yrityksiä ostotempauksilla. Porkkanamafialaiset toteavat itse verkkosivuillaan, että ”Porkkanamafia on uudenlaista kuluttajavaikuttamista, jossa yrityksille tarjotaan porkkanaa, ei keppiä.” Positiivista strategiaa negatiivisen sijaan siis.

Tämähän on kuin suoraan tehty muunkinlaiseen suojelutoimintaan, myös suomen kielen asian ajamiseen. Mekin voisimme valita tuettavaksi jonkin yrityksen, joka tekee konkreettisia tekoja suomen kielen hyväksi. Sellainen voisi olla esimerkiksi

  • levy-yhtiö, joka julkaisee poikkeuksellisen paljon suomenkielistä musiikkia
  • kustantaja, joka satsaa riskialttiiseen suomenkieliseen kustantamiseen
  • teatteri, jossa esitetään nuorten kirjoittajien tekstejä
  • yritys, joka mainostaa nuorisotuotteita suomen kielellä
  • peliyritys, joka satsaa suomenkielisiin peleihin tai pelien kääntämiseen suomeksi

Olisiko ehdotuksia tukikohteeksi? Sana on vapaa.

Tags: , ,

  1. TK’s avatar

    Tietotekniikan suomentaminen on tosi iso ongelma. Suurin osa ongelmista johtuu siitä, että suomennoksia tehtailevat lähinnä sana- ja opaskirjojen kustantajat, joilla ei monesti oikein ole näkemystä asioihin. Näkemystä nimittäin tarvittaisiin siihen, että englanninkielinen tietotekniikan terminologia on todella haastava kenttä, koska siinä käytetty sanasto on paitsi merkityssuhteiltaan eksaktia, myös todella leikkisää ja metaforista.

    Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa hiiren. Kyseessähän on tällainen muovinen pöytää pitkin liikuteltava möykky, jossa on nappuloita, rulla, ja ennen vanhaan oli jopa johto. Amerikkalaisessa huumoripitoisessa metaforaterminkehityksessä laitteesta tuli hiiri, koska kaksi nappia molemmin puolin laitetta sekä johto tuovat mieleen jyrsijän ruumiinmorfologian. Sittemmin Internetissä liikkuneen huhun mukaan suomalaiset kieliasiantuntijat olisivat halunneet kääntää sen ohjausrasiaksi.

    Hiiri vs. ohjausrasia. Alkuperäistermi on kekseliäs metafora, joka kuvaa oivallisesti bilateraalisesti symmetristä, pintaa pitkin sinne tänne juoksentelevaa piennisäkkään kokoista esinettä, jolla on ”häntä”. Suomalaistamisyritys on kankea, kirjaimellinen, valtavan kuiva ja virallisen makuinen. Tylsä sana, jota kukaan ei käytä.

    Esimerkkejä on paljon muitakin. Esimerkiksi ohjelmoinnissa käytetään termejä heap ja stack hieman erilaisista tietorakenteista. Puhtaan leksikologisesti katsoen heap ja stack ovat jokseenkin synonyymisiä, mutta ohjelmointikontekstissa ne ovat hyvin spesifisesti erilaisia tapoja tallentaa tietoa tietokoneen muistiin. Sanojen heap ja stack synonyymisuhde on nimenomaan se seikka, joka sanaleikin kautta tuo ohjelmointiteoriaan relevanttia informaatiota siitä, kuinka näitä tietorakenteita käsitellään alan kirjallisuudessa.

    Heap ja stack ovat suomeksi ilmeisesti keko ja pino. Avautuuko niiden synonyymisuhteen metamerkitys tietorakenteiden maailmassa samalla tavalla suomalaiselle lukijalle? Ken tietää. Minä en ole tietojenkäsittelytieteilijä.

  2. Kaisa’s avatar

    Hei,

    hyvä idea! Omia ehdokkaitani kieliporkkanan ansaitseviksi yrityksiksi olisivat esim. nämä:

    Lautapelit (http://www.lautapelit.fi). Myy ja maahantuo erilaisia lautapelejä ja kustantaa monista alkujaan ulkomaisista peleistä suomenkieliset versiot. (Monelle tuttu lienee esim. Carcassonne eri versioineen ja lisäosineen; uudempi vaikkapa Dominion – Valtakunta.) Tässä ajassa on muutenkin miellyttävää, että panostetaan eri-ikäisille suunnattuihin seurapeleihin pelkkien tietokone- ja konsolipelien sijaan.

    Helmi Levyt (http://www.helmilevyt.com). Olen valmis antamaan anteeksi yhtiön epäkonventionaalisen tavan kirjoittaa nimensä, sen verran paljon heillä on ohjelmassaan kiinnostavia suomeksi esiintyviä artisteja.

    Loki-Kirjat (http://www.lokikirjat.fi). Tämä kertaalleen lopettanut (näyttää jatkavan toimintaansa pienellä liekillä) kustantamo on paitsi kirjallisesti erittäin korkeatasoinen, myös suomennosvalikoimassaan rohkea ja omaleimainen. Itse olen erityisen kiitollinen Lokin Stefano Benni -suomennoksista: todella hyviä kirjoja, joita en pystyisi alkukielellä (italiaksi) mitenkään lukemaan. On todella sääli, että Loki jää pienkustantamona kovin vähälle huomiolle, ja vain sen takia, että se ei voi kilpailla valtakustantamojen kanssa volyymissä tai kirjakauppojen esillepanossa (eikä näemmä myöskään vaikkapa Teoksen kanssa mediaseksikkyydessä). Ehdoton suosikkikustantamoni, myös siksi, että se näyttää olevan Suomessa niitä harvoja, jotka rohkenevat suomentaa kirjoja scifin, fantasian ja valtavirran genrejen rajamailta, eivät pelkästään helposti määriteltäviä kirjoja, joiden markkinointi sitten kohdistettaisiin isälle/äidille/teinitytöille jne.

  3. Suomensuojelija’s avatar

    TK: Tietotekniikan kääntämisessä on varmaan parantamisen varaa. Toinen puoli on se, että on aika hienoa, että tavallisten käyttäjien joukosta löytyy talkoohenkeä ilmaisohjelmien kääntämiseen.

    Kaisa: Hienoa. Juuri tätä ajoin takaa. Lautapelit on ehdottomasti mainitsemisen arvoinen. Helmen tuotantokin näyttää nimenomaan kieliporkkanan (hyvä termi, kiitos) arvoiselta. Loki vaikuttaa varsin hiljaiselta, mikä on todella sääli.

    Hei muut! Laittakaapa ehdotuksia. Tehdään yhdessä joululahjalista suomensuojeluun!

  4. Anna Maija’s avatar

    Hei!

    Ehdotukseni yritykseksi on Linnanmäen huvipuisto, jossa laitteille annetaan suomenkielisen nimet (siellä on mm. Rinkeli, Hypytin, Tulireki, Vonkaputous ja Kuuputin). Jotain aivan muuta kuin vaikkapa Särkänniemen Jet Star ja Troika, josta annetaan lausuntaohjeet: [troikka].

  5. Milka’s avatar

    Vaikka suomen kieli on sydäntäni lähellä, hämmentää minua se, että sen suojeluun ryhdytään harvoin suomen itseisarvon takia vaan pikemminkin jonkin ulkoisen uhan torjumiseksi. Tässä tapauksessa uhkaava virtahepo, joka täyttää blogikirjoituksen rivivälit, on mielestäni englannin valta-asema etenkin sähköisissä medioissa.

    En kykene kokemaan englannin ja suomen vastakkain asettelua hedelmällisenä, sillä molemmat kielet ovat arvokkaat, ainutlaatuiset ja käyttökelpoiset. Englanti on myös tullut jäädäkseen jo kauan aikaa sitten, eivätkä mitkään suojelutoimet voi enää horjuttaa sen asemaa esimerkiksi Suomen konsoli- ja tietokonepelimarkkinoilla. Englantia taitamaton yksilö on monin paikoin auttamattomasti syrjässä maailman tapahtumista, minkä takia koulun pitäisi mielestäni asettaa tavoitteekseen molemmat kielet hallitsevat oppijat, jotka voivat näin valtautuneina itse valita käyttämänsä ja kuluttamansa kielelliset sisällöt ilman, että puutteellinen kielitaito heitä rajoittaa.

  6. Alamainen’s avatar

    Tässä on juuri se tärkein ajatus. Tunnen oloni vaivaantuneeksi aina, kun joku kokee poikkeamat kielioppinormeista suomenkielisessä tekstissä uhaksi kielelle, kun pitäisi sen sijaan iloita siitä, että teksti yleensä on kirjoitettu suomeksi. Mielestäni teen tuota tukitoimintaa tiedostamattanikin, sillä mieluumminhan sitä valitsee suomenkielisen kuin englanninkielisen palvelun. Näin toimii helppous- ja mukavuussyistä varmaan suuri osa suomea puhuvista.

    Kieltä käsitteleviä kirjoituksiasi on kiinnostavaa lukea, sama aihe kiinnostaa kovasti myös minua.

  7. Suomensuojelija’s avatar

    Nyt pitää taas kiittää kaikkia kommentoijia. Tämä homma on erittäin paljon palkitsevampaa, kun pääsee lukemaan ajatuksianne!

    Milka: Olen tavallaan samaa ja tavallaan eri mieltä. Aiheelle on ehkä syytä omistaa ihan oma kirjoitus. Lyhyesti: kannatan periaatteessa rinnakkaiskielisyyttä, englanti kansainvälisenä kielenä on tietenkin ok. Pitää vain muistaa, että kun olemme Suomessa suomenkielisten kesken, emme tarvitse englantia. Eli esim. Finnjumping (viitaten aiempiin kirjoituksiin) on ihan ok ulkomailla, mutta naurettava Suomessa. Ohjeissanikin on muuten ohje ”älä pelkää muita kieliä”. En siis varsinaisesti pelkää englantia, vaan suomalaisia, jotka ovat saaneet päähänsä, että englannilla pärjää kaikkialla.

    Alamainen: Juu. Oikeinkirjoituksen normit ovat nekin tärkeitä, mutta onhan kieli paljon muutakin. Ja kiitos kehuista! Pitää katsastaa sinunkin blogisi.

  8. Kimmo’s avatar

    No mä nyt heitän tämmöisen: Sakara Records suomenkielisen metallimusiikin (Mokoma, Stam1na) edelläkävijä.

  9. Setä Samuli’s avatar

    Levy-yhtiötä on vaikea nimetä,,, mutta Backstage Alliance, Stupido records ja Ylivoima-yhtiöt tekevät arvokasta työtä suomenkielisen reggaen levittämiseksi. Yhtiöillä on mm. Jukka Poika, Raappana, Soul Captain band, Plutonium 74,,, Kaikilla mainituilla yhtyeillä on NEROKKAITA kielellisiä oivalluksia musiikissaan.

  10. Katja’s avatar

    Oman äidinkielen siirtäminen jälkikasvulle on mielestäni ehdottoman tärkeä, mutta harmittavan vähän yleisessä keskustelussa käsitelty aihe. Yhä useampi suomalainen perustaa perheen muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan ihmisen kanssa. Perheen vanhempien yhteinen ja ympäröivän yhteiskunnan kieli ei useinkaan ole suomi, joten suomen kielen johdonmukainen puhuminen lapsille voi tuntua hankalalta tai jopa turhalta. Äidinkieli on kuitenkin ajattelun ja tunteiden kieli, jonka avulla vanhempi pystyy parhaiten välittämään lapsilleen syvimmät tunteensa, ajatuksensa ja koko kulttuuriperinnön. Jo lapsena opittu yhteinen kieli sukulaisten ja isovanhempien kanssa mahdollistaa elävän yhteyden suomalaiseen perinteeseen. Kahta kieltä sujuvasti taitavalla lapsella on siis parhaimmassa tapauksessa tunne- ja perinneyhteys kahteen kulttuuriin ja kahteen sukuun.

    Aihe on kiinnostanut minua jo kauamman aikaa, mutta ravistelevan herätyksen ajatukseni saivat ulkomailla asuvan siskoni luokse matkatessani. Lentokoneessa pääsin aitiopaikalta seuraamaan kaksikielistä seuruetta. Seurueeseen kuului suomalainen mummo ja suomea äidinkielenään puhuva, todennäköisesti englannissa asuva äiti. Seurueen kaksi alle kouluikäistä poikaa osasivat ainakin auttavasti suomea, vaikka puhuivatkin keskenään englantia. Äiti ja mummo puhuivat pojille sekä suomea että englantia, usein kesken lausetta kieltä vaihtaen. Istuin seurueen takana ja kärvistelin kuunnellessani ”puolikielistä” tai ”kielipuolista” sanailua. Lennon edetessä mummo ja vanhempi poika ottivat kirjan esille. Hykertelin tyytyväisenä nähtyäni penkin raosta kirjan sisältävän suomalaisia kansansatuja. Hymyni hyytyi mummon alkaessa kääntämään satuja englanniksi. Perusteluna kielen valinnalle oli se, että pojan olisi varmasti helpompi ymmärtää satu englanniksi. Käännöksen onnistumista ja tasoa kuvaa mielestäni loistavasti mummon versio jäniksestä. Luulen hänen tavoitelleen sanaa hare, mutta valitettavasti sana karkasi hänen huuliltaan sanana whore. Tässä vaiheessa vääntelehdin jo tuskaisena ja epätoivoisena tuolissani. Kuinka paljon hyödyllisempää olisikaan ollut suomalaisen kansansadun lukeminen suomeksi ja tätä kautta pojan sanavaraston kartuttaminen ja suomalaisen kulttuuriperimän välittäminen. Perille päästyäni raskaana oleva siskoni sai kuulla paatoksellisen ja ponnekkaan luennon tulevan lapsen kaksikielisyydestä ja oman äidinkielen merkityksestä.

    Ehdotankin siis kieliporkkanaa kaikille niille suomalaisille vanhemmille maailman eri kolkilla, jotka opettavat lapsilleen suomen kielen ja siirtävät näin suomalaista kieli- ja kulttuuriperimää eteenpäin!

  11. Hanna’s avatar

    Tuo suomenkielisten pelien ajatus kuulostaa tosi ikävältä. Jos pelaan jotain jossa voi valita kielen, otan mielummin englannin- kuin suomenkieliset tekstit. Kai se on tottumuskysymys, mutta tuntuisi typerältä pelata suomeksi! Toisaalta taas, olisi tosi hyvä kuulla jotain hyvääkin musiikkia suomeksi, sellaiset bändit ovat harvassa. Englanniksi laulavat jäävät massaksi, mutta suomalaiset hyvät biisit jäävät herkästi mieleen.