Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_lvl(&$output, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_lvl(&$output, $depth = 0, $args = Array) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0

Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_el(&$output, $comment, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_el(&$output, $comment, $depth = 0, $args = Array, $id = 0) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0
Suomensuojelija · Miksi Sarasvuon kannustuskyltit eivät toimineet suomeksi?

Miksi Sarasvuon kannustuskyltit eivät toimineet suomeksi?

Jari Sarasvuo, tuo sankar’ sisäinen, viihdyttää meitä aika ajoin tempauksillaan. Tämän vuoden parasta media-antia ovat tietenkin olleet kuhertelut Virpi Kuitusen kanssa. Aivan huippua edustavat myös Sarasvuon kannustuskyltit. Jari kiinnitti Virpin lenkkipolun ääreen kylttejä, joissa kannustettiin reippailijaa kehoituksin ”fear less”, ”love more” ja ”fight harder”. Muistatte ne varmasti, sillä merkittävän uutisen meille välittivät valtakunnan ykkösmediatalot Hesarista Yleen.

Huomio kiinnittyy helposti kylttien kieleen. Miksi ihmeessä johtaja Sarasvuo hoputtaa nuorikkoaan englanniksi? Eikö hän pidä suomen kielestä? Kyllä kai sentään. Hän oli nimittäin omien sanojensa mukaan kokeillut tehdä kylttejä suomeksikin, mutta ne ”eivät toimineet” (HS 14.11.2009). Englanniksi ne kuulostivat paljon paremmilta.

Maistelkaapa kylttien sanomaa eri kielillä: ”love more” ja ”rakasta enemmän”. Minusta Jari S. on tässä jonkin oleellisen äärellä. Suomenkielinen teksti kuulostaa totta tosiaan jotenkin urvelommalta, suorastaan kornilta. Mistä tämä voi johtua? Onko suomen kieli jotenkin ilmaisultaan köyhempi kieli? Voiko englannin kielellä todella ilmaista paremmin tällaisia asioita?

Kyse lienee pikemminkin siitä, että suomi on meidän äidinkielemme. Äidinkieli on syvällisen ajattelun kieli. Varsinkin jos äidinkieli on vielä sama kieli kuin se, jolla olemme koulumme käyneet, on selvää, että ymmärrämme äidinkielisten sanojen, lausahdusten ja tekstien nyanssit hurjasti paremmin kuin muiden kielten. Vaikka osaisimme kuinka hyvin vierasta kieltä, emme osaa tulkita sen vivahteita yhtä hyvin kuin äidinkieltämme.

Suomenkielinen ”rakasta enemmän” kuulostaa siis hölmöltä siitä yksinkertaisesta syystä, että me ymmärrämme sen kokonaisvaltaisemmin kuin käskyn ”love more”. Me ymmärrämme esimerkiksi, ettei se nyt ehkä ole järin onnistunut heitto lenkkipolulla hikoilevalle urheilijalle. Sana rakastaa myös herättää monia lämpimiä mielikuvia, jotka nekään eivät oikein sovi lenkkipolulle. Ja miksi se käskee? Eihän kana käskien rakasta.

Syy siihen, miksi Sarasvuon kannustuskyltit kuulostavat latteilta suomeksi on yksinkertainen: ne ovat latteita. Omalla äidinkielellämme me tajuamme sen.

Tags: , ,

  1. Jussi Junikka’s avatar

    Samasta syystä Suomi kuuntelee hyvin latteaa musiikkia päivästä toiseen. Beibi beibi jee -tyylinen rock-lyriikka toimii englanniksi kuin junan vessa Rovaniemellä. Esimerkiksi Kissin Lick it up -hitti ei juuri pistä menojalkaa vipattamaan suomenkielisenä. Englanniksi biisi kyllä potkii kiitettävän hyvin! It’s only right now!

    Enkä toki halua tällä pahoittaa englanninkielisestä musiikista pitävien mieltä. Ilmiö vain on sama ja sellaisenaan kiinnostava.

  2. Maija’s avatar

    Niinpä! Lisäksi ’love’ ja ’rakastaa’ eivät todellakaan tarkoita samaa asiaa.

  3. Vaula’s avatar

    Ehkäpä urheilijoita kannustetaan vastaisuudessa ainoastaan englanniksi.
    Jopa nuorisoa kehoitetaan kasvamaan urheilijoiksi osallistumalla tapahtumaan ”Your Move 2011”.

  4. Sakari’s avatar

    Hyvin laitoit asian suomensuojelija.
    Edelleen englannin kielestä ja urheilussa esiintyvistä, välillä koomisista esimerkeistä: hiihto voi olla olla nykyisin ”skeittiä”, jossa onnistunut Kuitunen nousi ”poudiumille”. Kuka urheilutoimittaja puhuu vielä palkintoPALLISTA? Häiritseekö etäinen kaksoismerkitys?
    Merkitysten mystiikkaa löytyisi varmasti kun pääsisi tutkimaan, miten kiekkojoukkueiden nimiä keksitään. Pelicans toimii, sillä Pelikaanit olisi – suomensuojelijaa lainaten – lattea. Espoon Siniset (tai alakuloiset)? Onneksi Harkimo ei vääntänyt Jokereita Jokers-nimiseksi. ”Tsoukköörs” olisi jo vaarallisen lähellä tsoukkia…

  5. Anna’s avatar

    Olisikohan sillä mitään tekemistä asian kanssa, että meitä ympäröi päivittäin valtava määrä englanninkielisiä mainoksia, iskulauseita ja (kuten muutkin jo huomioivat) poppibiisejä? Iskulauseiksi nuo Sarasvuonkin kehotukset kai voi lukea. Pitäisikö huolestua, jos suomenkieliset mainokset alkavat tuntua latteilta? Eikö suomi ole enää mainoksien ja kehotuksien kieli?

  6. Anders’s avatar

    Asiaa puhut, Suomensuojelija.

    Oletteko lukeneet tai kuulleet lukijoiden kommentteja englannista suomennetuista populaarikirjoista, etenkin nuortenkirjoista? Monista kirja ”tuntuu jotenkin lapsellisemmalta” suomeksi, pahimmillaan ”järkyttävän huonolta”, ja toisia lukijoita kehotetaan lukemaan kirja englanniksi, vaikka vähän huterammallakin kielitaidolla – ettei vain suomennos pääse runtelemaan lukukokemusta. Harvempi haluaa ajatella tuntemuksiaan siltä kantilta, ettei suomennoksessa välttämättä ole vikaa, vaan kirjan kielen, ihmiskuvauksen ym. latteus ja rakenteen sekavuus vain *tulee näkyväksi* omalla äidinkielellä. Siis silloin, jos alkuteoksessa on tällaisia puutteita. Vieraalla kielellä lukiessa nuo puutteet on paljon helpompi ohittaa, koska aivot eivät niitä samalla tavalla tunnista, vaikka tekstin pintatasolla ymmärtäisikin.

    Jussi Junikan esimerkki populaarimusiikista pätee yksi yhteen tällaisiin kirjoihin. Englanniksi kaikki on ihkumpaa!

  7. Ilkka’s avatar

    Jää vielä edellä kommentoijilta matti myöhäiselle yksi näkökohta. Kun Sarasvuo valitti lehtijutussa (siis tätä blogia pitävän suomensuojelijan siteeraama HS 14.11.2009), että ”kyltit eivät toimineet suomeksi”, hän olikin ehkä odottanut niiden saavan muutosta aikaan. Jospa hän oli toivonut Kuitusen rakastavan ja kamppailevan kiihkeämmin ja pelkäävän vähemmän. Ehkä näin sitten tapahtuikin, kun Sarasvuo vaihtoi oikeat kilvet. Mestarihiihtäjä Kuitunen ei ehkä osaa (enää selvää) suomea!
    Eikö verbi ”toimia” olekin nykypäivinä laajentunut kuvaamaan epämääräisemmin asioiden onnistuvaa laatua (esim. toimiva ihmissuhde, toimiva sanoitus, toimiva homma) kun sitä aikaisemmin käytettiin etupäässä koneiden ja laitteiden yhteydessä tai sitten kertomaan, että joku toimii jossakin tehtävässä?

  8. Toomas’s avatar

    Todellakin. ”Pelkää vähemmän” tai ”rakasta enemmän” pururadan varressa vaikuttaisivat lähinnä ympäristötaiteelta. Mutta kyllä suomi toimii valmennustekstinäkin, kun harkiten tiivistää.

    rohkeus – rakkaus – taistelu

    Siinä olisi kolme taulua Kuituselle!

  9. Suomensuojelija’s avatar

    Hei. Täällähän käy keskustelu vilkkaana. Kommentoin kiireiltäni vain Annaa ja Toomasta. Annan esittämä ajatus, että suomi ei ole enää mainosten ja kehotusten kieli, kuulostaa aika pelottavalta. Ehkei olla ihan niin pitkällä, mutta ajatus on oivaltava. Seuratkaapa mainosten iskulauseita.

    Toomaksen ehdotukset toimivat tavallaan vasta-argumenttina. Kyllä nuo ”toimivat” paljon paremmin kuin ehdottamani käännökset. Ehkä suomella on vielä sittenkin toivoa. 🙂

  10. Sirpa’s avatar

    Huolimatta monien kritiikittömästä englannin ihailusta suomalaisten tunne-elämän kieli on kuitenkin suomi. Tämä vaikuttaa myös siihen miten tällaiset tekstit koetaan.

  11. Decently Discreed’s avatar

    Suomen kielen kauneus ei löydy ulkomaankielisiä fraaseja sanakirjan mukaan kääntämällä vaan ennemmin suomenkielisiä runoja tai muita sepitelmiä lueskelemalla – jo yksin Kalevala olisi saattanut olla Sarasvuolle sankarittarellinen sanasampo.

    Tietenkin suomen kieli löyhtyy ja köyhtyy jos mielikuvitus jää ensimmäiseen ladunmutkaan murjottamaan …

    … paraskin nimimerkki …

  12. Inni’s avatar

    Usein englanninkieliset sanat kuulostavat meistä suomalaisista paljon hienommilta ja paremmilta. Suomeksi ne kuulostavat tökeröiltä, koska suomi on juuri oma äidinkielemme. Mielestäni eri kielillä sanat antavat erilaisen vivahteen, esimerkiksi sana ”rakastaa” liitetään usein hyvin voimakkaisiin tunteisiin eikä niinkään lenkkipolulle. ”Love” kuulostaa pehmeämmältä, paljon paremmalta ja iskevämmältä lenkkipolulle. Siispä mielestäni riippuu täysin tilanteesta ja sanasta, että mihin sopii englanninkieli ja mihin suomenkieli.

    Lisäksi ”rakastaa” on hankalampi sanoa kuin ”love”, sana ”rakastaa” ei tule niin sulavasti, koska siinä on kirjain ”r”.