Artikkelin Miksi Sarasvuon kannustuskyltit eivät toimineet suomeksi? kommentit

Kirjoittaja: Inni

Inni — Fri, 26 Aug 2011 07:57:39 +0000

Usein englanninkieliset sanat kuulostavat meistä suomalaisista paljon hienommilta ja paremmilta. Suomeksi ne kuulostavat tökeröiltä, koska suomi on juuri oma äidinkielemme. Mielestäni eri kielillä sanat antavat erilaisen vivahteen, esimerkiksi sana “rakastaa” liitetään usein hyvin voimakkaisiin tunteisiin eikä niinkään lenkkipolulle. “Love” kuulostaa pehmeämmältä, paljon paremmalta ja iskevämmältä lenkkipolulle. Siispä mielestäni riippuu täysin tilanteesta ja sanasta, että mihin sopii englanninkieli ja mihin suomenkieli.

Lisäksi “rakastaa” on hankalampi sanoa kuin “love”, sana “rakastaa” ei tule niin sulavasti, koska siinä on kirjain “r”.

Kirjoittaja: Decently Discreed

Decently Discreed — Tue, 10 May 2011 09:27:29 +0000

Suomen kielen kauneus ei löydy ulkomaankielisiä fraaseja sanakirjan mukaan kääntämällä vaan ennemmin suomenkielisiä runoja tai muita sepitelmiä lueskelemalla – jo yksin Kalevala olisi saattanut olla Sarasvuolle sankarittarellinen sanasampo.

Tietenkin suomen kieli löyhtyy ja köyhtyy jos mielikuvitus jää ensimmäiseen ladunmutkaan murjottamaan …

… paraskin nimimerkki …

Kirjoittaja: Sirpa

Sirpa — Sun, 17 Jan 2010 14:59:31 +0000

Huolimatta monien kritiikittömästä englannin ihailusta suomalaisten tunne-elämän kieli on kuitenkin suomi. Tämä vaikuttaa myös siihen miten tällaiset tekstit koetaan.

Kirjoittaja: Suomensuojelija

Suomensuojelija — Tue, 08 Dec 2009 07:37:31 +0000

Hei. Täällähän käy keskustelu vilkkaana. Kommentoin kiireiltäni vain Annaa ja Toomasta. Annan esittämä ajatus, että suomi ei ole enää mainosten ja kehotusten kieli, kuulostaa aika pelottavalta. Ehkei olla ihan niin pitkällä, mutta ajatus on oivaltava. Seuratkaapa mainosten iskulauseita.

Toomaksen ehdotukset toimivat tavallaan vasta-argumenttina. Kyllä nuo “toimivat” paljon paremmin kuin ehdottamani käännökset. Ehkä suomella on vielä sittenkin toivoa.

Kirjoittaja: Toomas

Toomas — Mon, 07 Dec 2009 19:49:47 +0000

Todellakin. “Pelkää vähemmän” tai “rakasta enemmän” pururadan varressa vaikuttaisivat lähinnä ympäristötaiteelta. Mutta kyllä suomi toimii valmennustekstinäkin, kun harkiten tiivistää.

rohkeus – rakkaus – taistelu

Siinä olisi kolme taulua Kuituselle!

Kirjoittaja: Ilkka

Ilkka — Mon, 07 Dec 2009 10:15:13 +0000

Jää vielä edellä kommentoijilta matti myöhäiselle yksi näkökohta. Kun Sarasvuo valitti lehtijutussa (siis tätä blogia pitävän suomensuojelijan siteeraama HS 14.11.2009), että ”kyltit eivät toimineet suomeksi”, hän olikin ehkä odottanut niiden saavan muutosta aikaan. Jospa hän oli toivonut Kuitusen rakastavan ja kamppailevan kiihkeämmin ja pelkäävän vähemmän. Ehkä näin sitten tapahtuikin, kun Sarasvuo vaihtoi oikeat kilvet. Mestarihiihtäjä Kuitunen ei ehkä osaa (enää selvää) suomea!
Eikö verbi ”toimia” olekin nykypäivinä laajentunut kuvaamaan epämääräisemmin asioiden onnistuvaa laatua (esim. toimiva ihmissuhde, toimiva sanoitus, toimiva homma) kun sitä aikaisemmin käytettiin etupäässä koneiden ja laitteiden yhteydessä tai sitten kertomaan, että joku toimii jossakin tehtävässä?

Kirjoittaja: Anders

Anders — Mon, 07 Dec 2009 09:39:05 +0000

Asiaa puhut, Suomensuojelija.

Oletteko lukeneet tai kuulleet lukijoiden kommentteja englannista suomennetuista populaarikirjoista, etenkin nuortenkirjoista? Monista kirja “tuntuu jotenkin lapsellisemmalta” suomeksi, pahimmillaan “järkyttävän huonolta”, ja toisia lukijoita kehotetaan lukemaan kirja englanniksi, vaikka vähän huterammallakin kielitaidolla – ettei vain suomennos pääse runtelemaan lukukokemusta. Harvempi haluaa ajatella tuntemuksiaan siltä kantilta, ettei suomennoksessa välttämättä ole vikaa, vaan kirjan kielen, ihmiskuvauksen ym. latteus ja rakenteen sekavuus vain *tulee näkyväksi* omalla äidinkielellä. Siis silloin, jos alkuteoksessa on tällaisia puutteita. Vieraalla kielellä lukiessa nuo puutteet on paljon helpompi ohittaa, koska aivot eivät niitä samalla tavalla tunnista, vaikka tekstin pintatasolla ymmärtäisikin.

Jussi Junikan esimerkki populaarimusiikista pätee yksi yhteen tällaisiin kirjoihin. Englanniksi kaikki on ihkumpaa!

Kirjoittaja: Anna

Anna — Thu, 03 Dec 2009 18:56:09 +0000

Olisikohan sillä mitään tekemistä asian kanssa, että meitä ympäröi päivittäin valtava määrä englanninkielisiä mainoksia, iskulauseita ja (kuten muutkin jo huomioivat) poppibiisejä? Iskulauseiksi nuo Sarasvuonkin kehotukset kai voi lukea. Pitäisikö huolestua, jos suomenkieliset mainokset alkavat tuntua latteilta? Eikö suomi ole enää mainoksien ja kehotuksien kieli?

Kirjoittaja: Sakari

Sakari — Wed, 02 Dec 2009 06:46:33 +0000

Hyvin laitoit asian suomensuojelija.
Edelleen englannin kielestä ja urheilussa esiintyvistä, välillä koomisista esimerkeistä: hiihto voi olla olla nykyisin “skeittiä”, jossa onnistunut Kuitunen nousi “poudiumille”. Kuka urheilutoimittaja puhuu vielä palkintoPALLISTA? Häiritseekö etäinen kaksoismerkitys?
Merkitysten mystiikkaa löytyisi varmasti kun pääsisi tutkimaan, miten kiekkojoukkueiden nimiä keksitään. Pelicans toimii, sillä Pelikaanit olisi – suomensuojelijaa lainaten – lattea. Espoon Siniset (tai alakuloiset)? Onneksi Harkimo ei vääntänyt Jokereita Jokers-nimiseksi. “Tsoukköörs” olisi jo vaarallisen lähellä tsoukkia…

Kirjoittaja: Vaula

Vaula — Tue, 01 Dec 2009 10:09:29 +0000

Ehkäpä urheilijoita kannustetaan vastaisuudessa ainoastaan englanniksi.
Jopa nuorisoa kehoitetaan kasvamaan urheilijoiksi osallistumalla tapahtumaan “Your Move 2011″.