Vuosikymmenen sanat

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Käynnistyminen joululoman jäljiltä on ollut yhtä jähmeää kuin aina ennenkin, mutta nyt vihdoin alkaa tekstiäkin syntyä.

Ennen joulua alustin täällä viime vuosikymmenen nimestä, ja keskustelu onkin sen jälkeen ollut kiihkeää. Mitään lopullista vastausta ei tietenkään ole syntynyt. Kielitoimiston ehdottama ensikymmenluku on saanut varteenotettavan haastajan esimerkiksi nollakymmenluvusta, joka lyhenee puheessa kätevästi muotoon nolkytluku. Selvää on kuitenkin, ettei mikään näistä ole vielä erityisen vakiintunut. Vuosikymmen jätti kuitenkin myös paljon pysyviä sanoja kieleemme. Seuraavassa siis esillä vuosikymmenen sanat!

Vuosikymmenen sanoja voi listata monista lähtökohdista: on aivan uusia, on vanhojen sanojen uusia tulemisia, on hauskoja, on puhuttaneita. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti ja Mitä missä milloin -kirja listaavat vuosittain (kirjakielen) sanoja, jotka ovat joko uusia tai muuten vain runsaasti käytettyjä. 1980-luvulta voi poimia vaikka listan paikallisradio, rikesakko, cd-levy, matkapuhelin, ystävänpäivä, saattohoito ja elämänkatsomustieto. 1990-lukua taas määrittävät esimerkiksi sanat uusavuttomuus, kotisivu, hymiö, pätkätyö, sauvakävely, lasikatto, infoähky ja viinaralli.

Mitkä sanat sitten kuvaisivat nollakymmenlukua? Seuraavassa on muutama eri näkökulmasta laadittu viiden sanan lista. Ehdotukseni viime vuosikymmenen sanoiksi,  olkaa hyvät:

Viisi 2000-luvun puhekielen sanaa
ihku
tuunata
ege
pissis
heruttaa

Viisi 2000-luvun laitetta
taulutelevisio
digiboksi
muistitikku
mokkula
älypuhelin

Viisi 2000-luvun lainasanaa
googlettaa
dissata
blogi
handsfree
citykani

Viisi 2000-luvun oivallusta
mäyräkoira
salarakas
laajakaista
vertaisverkko
etanaposti

Viisi 2000-luvulla puhuttanutta ilmiötä
ilmastonmuutos
tosi-tv
piratismi
sikainfluenssa
metroseksuaalit

Myönnän, että listat ovat hieman mielivaltaisia eivätkä erityisen tasakoosteisia. Mutta jostakin pitää aloittaa. Antakaa siis palaa: Mitkä sanat teidän mielestänne kuuluisivat esitetyille listoille? Entä minkälaisia muita listoja itse tekisitte?

Pakollinen mainos: Lisää uudissanoista ja niiden synnystä löytyy kirjasta Mummonsuomi laajakaistalla. Kirjoittajina allekirjoittanut ja Annukka Varteva.

Tags: , , , ,

  1. Vaula’s avatar

    Sana tuunata pitäisi ehdottomasti poistaa käytöstä. Sille on olemassa erinomaisia vastineita kuten esimerkiksi muokata, soveltaa tai säätää.

  2. Seija’s avatar

    No entäs sana säätää, jota nuoriso käyttää hyvin epämääräisesti. Esim. säädin työvuoroja, kun tekee työvuorolistaa (on siis jo sen verran ikää että pääsee töihin). En ole saanut sanasta oikein kunnon käsitystä, ja 24 v tyttö sanoi kysyessäni, että sitä käytetään sopivan epäselvästi!

  3. Tia T.’s avatar

    Puhekielen uudissanoista ovat härö, häröillä kantautuneet korviini useinkin, käyttäjinä parikymppiset ja teinit. Eräs opiskelija käytti opinnäytteestään ja opinnäytetyöprosessistaan sanaa häröpallo. Kai ne aiheuttivat jonkinlaisen häiriön ns. tavalliseen elämänmenoon. Sopivassa tilanteessa härösanojen käyttö on ihan hauskaa ilottelua.

  4. Maija’s avatar

    Mites ‘nakki’ ja ‘nakittaa’? (Eli tehdä tehtäviä, delegoida…) Mietimme tuossa juuri eräänkin hallituksen kokouksessa mistä ja miltä ajalta niiden nykyinen käyttö on peräisin.

  5. Suomensuojelija’s avatar

    Käytän itse usein puhekielen sanojen iän varmistamiseen Paunosen kirjaa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, josta löytyy myös Helsinkiä laajemmalle levinnyttä puhekieltä. Esim. nakittaa Maijan mainitsemassa merkityksessä on sen mukaan 90-luvulta, härö myös. Säätää-sanalle taas annetaan merkityksiä, jotka eivät sovi Seijan antamaan. Uusi merkitys siis saattaa hyvinkin olla 2000-luvulta.

  6. Kaisa’s avatar

    Tuo “härö” on hassu, ensi kerran se kantautui korviini Keravalla 90-luvun puolivälin maissa (yläasteaikoinani). Sitten sitä ei kuulunut vähään aikaan missään. Opiskeluaikojeni alussa siivosin omaa kielenkäyttöäni yleiskielisemmäksi osin tarkoituksellisestikin, kun kaveripiirissä alkoi olla suurin osa kotoisin jostain muualta kuin Helsingin seudulta. Ja yhtäkkiä huomasin, että “härö” on palannut, ja sitä käyttävät myös savolaiset!

    “Säätää” on hieno, se voi tosiaan tarkoittaa mitä vaan epämääräistä tekemistä siitä että on työskennellyt puoliteholla siihen että on puuhaillut jotain seksuaalis-romanttis-luonteista jonkun kanssa. Myös “säätö”-substantiivi toimii. (Siis tyyliin: “No mites sä ja Pekka, onks teil jotain? Oottekste yhessä?” “No emmä tiä, oli meil pientä säätöö tos viikonloppuna.”)

    Ihkun seuraksi taas pitää lisätä lol, jota nykyään kuulee ironisena huvittuneisuuden merkkinä myös puheessa.

  7. Koulutettu apina’s avatar

    Kielitoimisto vois äkkiä suositella että googlata on suositeltavampi, helpompi ja jotenkin suomenkielisempi muoto kuin googlettaa.

  8. vastarannan kiiski’s avatar

    Olette kokonaan unohtaneet 2000-luvun työelämää parhaiten kuvaavan sanan ‘ohjeistus’. On muodostettu verbi ‘ohjeistaa’ ilmauksen ‘antaa ohjeita’ tilalle. Ohjeistamisesta sitten on vetäisty ‘ohjeistus’, jolla nykyään itsetyytyväiset pikkupomot ja muutkin itseään muita parempina pitävät pröystäilevät. Yksinkertainen ‘ohje’ yksikössä tai monikossa on jäämässä unholaan.

    Odotan seuraavaa siirtoa innolla: uudissanasta ‘kokoustaa’ vedetään mitättömän ‘kokouksen’ sijaan mahtipontinen ‘kokoustus’. On näitä muitakin tulossa: tuotteistus, listaus… Mitä vielä näkeekään, jos elää saa.

  9. Ilkka’s avatar

    Lainasanojen listalta nuorison (omankin juniorini) käyttämä “dissata” oli kuitenkin ainoa, jonka lähtökohtia piti oikein tietoverkosta etsiä. Etuliite dis- oli ainoa, jonka omine tietoineen siitä ymmärsi.

    Voisiko vielä yhden “viitosen” perustaa? Ehdottaisin listan otsikoksi “Viisi 2000-luvun tarpeetonta sanaa” ja sinne yhdeksi sanan “tavallaan”. Vaikkei sinänsä kaunista kielemme sanaa vastaan tarvitsekaan mitään viharyhmää perustaa, on se tullut tuskastuttavan yleiseksi täytehokemaksi kieleemme.

  10. Minka’s avatar

    Itse olen kuullut sanat “härö” ja “nakki” 90-luvulla armeijan käyneiden suusta. Ainakaan silloisessa nuorten aikuisten porukassa niitä ei ollut käytetty ennenkuin pojat olivat lähteneet inttiin 93-95 :)

  11. marianne’s avatar

    Kannatan myös vielä yhtä viiden rypästä. Otsikkoa tarkentaisin vielä Ilkan ehdottamasta “Viisi 2000-luvun tarpeetonta sanaa”, “Viideksi 2000-luvun tarpeettomaksi TÄYTEsanaksi”. Ja listaan lisäisin kaikkien inhoaman “niinku”:n. Ai että jo sen kirjoittaminenkin ärsyttää!

    “Säätää”-termiin haluaisin mainita, että raumalainen ystäväni käytti säätää -sanasta versiota sätätä. Eli esim. “Mitä sä sättäät? (vs. Mitä sä säädät?) Liekö tämä raumalainen väännös vai ystäväni oma kehitelmä, sitä en osaa sanoa.

  12. Suomensuojelija’s avatar

    Ehkä uuden “viiden sanan ryppään” nimi voisi olla “Viisi 2000-luvun muotisanaa”. Sinne saataisiin mukaan Ilkan ehdottama tavallaan, Mariannen niinku (joka taitaa olla kyllä aika monen vuosikymmenen muotisana) ja vastarannan kiisken ohjeistus.

  13. Vappu Orlov’s avatar

    Minua ottaa aivoon, kun nykyään pitää aina sanoa “hyvää alkanutta vuotta” tai “hyvää tätä vuotta”. Kyllä tämä vuosi on vielä kohtalaisen uusi, joten “hyvää uutta vuotta” lienee edelleen aivan käypä ilmaisu.

  14. matti’s avatar

    Kyllä mäyräkoiraa ja etanapostia on käytetty jo 90-luvun alkupuolella.

  15. Vappu Orlov’s avatar

    Nyt olen selvittänyt itselleni, mistä tämä “alkanut vuosi” -villitys johtuu: yksinkertaisesti siitä, että nykyään ei tajuta eroa “uudenvuoden” ja “uuden vuoden” välillä. Edellinen tarkoittaa vuodenvaihdetta ja siihen liittyviä juhlia (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja, hakusana “uusivuosi”), jälkimmäinen taas sitä “alkanutta vuotta”. Tällekään kehitykselle ei kai mitään mahda. :-(

  16. Rouzie’s avatar

    Itse tekisin vielä listan muodikkaimmista ja ihquimmista englanninkielisistä aah-niin-ihanista ja liian paljon käytetyistä lyhenteistä, kuten LOL, OMG,MILF, BRB……