Artikkelin Vuosikymmenen sanat kommentit

Kirjoittaja: Vappu Orlov

Vappu Orlov — Sat, 30 Jan 2010 10:47:58 +0000

Nyt olen selvittänyt itselleni, mistä tämä “alkanut vuosi” -villitys johtuu: yksinkertaisesti siitä, että nykyään ei tajuta eroa “uudenvuoden” ja “uuden vuoden” välillä. Edellinen tarkoittaa vuodenvaihdetta ja siihen liittyviä juhlia (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja, hakusana “uusivuosi”), jälkimmäinen taas sitä “alkanutta vuotta”. Tällekään kehitykselle ei kai mitään mahda.

Kirjoittaja: matti

matti — Thu, 28 Jan 2010 17:31:56 +0000

Kyllä mäyräkoiraa ja etanapostia on käytetty jo 90-luvun alkupuolella.

Kirjoittaja: Vappu Orlov

Vappu Orlov — Fri, 22 Jan 2010 13:23:19 +0000

Minua ottaa aivoon, kun nykyään pitää aina sanoa “hyvää alkanutta vuotta” tai “hyvää tätä vuotta”. Kyllä tämä vuosi on vielä kohtalaisen uusi, joten “hyvää uutta vuotta” lienee edelleen aivan käypä ilmaisu.

Kirjoittaja: Suomensuojelija

Suomensuojelija — Thu, 21 Jan 2010 16:54:23 +0000

Ehkä uuden “viiden sanan ryppään” nimi voisi olla “Viisi 2000-luvun muotisanaa”. Sinne saataisiin mukaan Ilkan ehdottama tavallaan, Mariannen niinku (joka taitaa olla kyllä aika monen vuosikymmenen muotisana) ja vastarannan kiisken ohjeistus.

Kirjoittaja: marianne

marianne — Thu, 21 Jan 2010 12:54:53 +0000

Kannatan myös vielä yhtä viiden rypästä. Otsikkoa tarkentaisin vielä Ilkan ehdottamasta “Viisi 2000-luvun tarpeetonta sanaa”, “Viideksi 2000-luvun tarpeettomaksi TÄYTEsanaksi”. Ja listaan lisäisin kaikkien inhoaman “niinku”:n. Ai että jo sen kirjoittaminenkin ärsyttää!

“Säätää”-termiin haluaisin mainita, että raumalainen ystäväni käytti säätää -sanasta versiota sätätä. Eli esim. “Mitä sä sättäät? (vs. Mitä sä säädät?) Liekö tämä raumalainen väännös vai ystäväni oma kehitelmä, sitä en osaa sanoa.

Kirjoittaja: Minka

Minka — Thu, 21 Jan 2010 12:33:05 +0000

Itse olen kuullut sanat “härö” ja “nakki” 90-luvulla armeijan käyneiden suusta. Ainakaan silloisessa nuorten aikuisten porukassa niitä ei ollut käytetty ennenkuin pojat olivat lähteneet inttiin 93-95

Kirjoittaja: Ilkka

Ilkka — Tue, 19 Jan 2010 06:58:33 +0000

Lainasanojen listalta nuorison (omankin juniorini) käyttämä “dissata” oli kuitenkin ainoa, jonka lähtökohtia piti oikein tietoverkosta etsiä. Etuliite dis- oli ainoa, jonka omine tietoineen siitä ymmärsi.

Voisiko vielä yhden “viitosen” perustaa? Ehdottaisin listan otsikoksi “Viisi 2000-luvun tarpeetonta sanaa” ja sinne yhdeksi sanan “tavallaan”. Vaikkei sinänsä kaunista kielemme sanaa vastaan tarvitsekaan mitään viharyhmää perustaa, on se tullut tuskastuttavan yleiseksi täytehokemaksi kieleemme.

Kirjoittaja: vastarannan kiiski

vastarannan kiiski — Sun, 17 Jan 2010 14:56:24 +0000

Olette kokonaan unohtaneet 2000-luvun työelämää parhaiten kuvaavan sanan ‘ohjeistus’. On muodostettu verbi ‘ohjeistaa’ ilmauksen ‘antaa ohjeita’ tilalle. Ohjeistamisesta sitten on vetäisty ‘ohjeistus’, jolla nykyään itsetyytyväiset pikkupomot ja muutkin itseään muita parempina pitävät pröystäilevät. Yksinkertainen ‘ohje’ yksikössä tai monikossa on jäämässä unholaan.

Odotan seuraavaa siirtoa innolla: uudissanasta ‘kokoustaa’ vedetään mitättömän ‘kokouksen’ sijaan mahtipontinen ‘kokoustus’. On näitä muitakin tulossa: tuotteistus, listaus… Mitä vielä näkeekään, jos elää saa.

Kirjoittaja: Koulutettu apina

Koulutettu apina — Sun, 17 Jan 2010 09:34:51 +0000

Kielitoimisto vois äkkiä suositella että googlata on suositeltavampi, helpompi ja jotenkin suomenkielisempi muoto kuin googlettaa.

Kirjoittaja: Kaisa

Kaisa — Wed, 13 Jan 2010 14:58:10 +0000

Tuo “härö” on hassu, ensi kerran se kantautui korviini Keravalla 90-luvun puolivälin maissa (yläasteaikoinani). Sitten sitä ei kuulunut vähään aikaan missään. Opiskeluaikojeni alussa siivosin omaa kielenkäyttöäni yleiskielisemmäksi osin tarkoituksellisestikin, kun kaveripiirissä alkoi olla suurin osa kotoisin jostain muualta kuin Helsingin seudulta. Ja yhtäkkiä huomasin, että “härö” on palannut, ja sitä käyttävät myös savolaiset!

“Säätää” on hieno, se voi tosiaan tarkoittaa mitä vaan epämääräistä tekemistä siitä että on työskennellyt puoliteholla siihen että on puuhaillut jotain seksuaalis-romanttis-luonteista jonkun kanssa. Myös “säätö”-substantiivi toimii. (Siis tyyliin: “No mites sä ja Pekka, onks teil jotain? Oottekste yhessä?” “No emmä tiä, oli meil pientä säätöö tos viikonloppuna.”)

Ihkun seuraksi taas pitää lisätä lol, jota nykyään kuulee ironisena huvittuneisuuden merkkinä myös puheessa.