Artikkelin Paha paha lainasana kommentit

Kirjoittaja: Elina

Elina — Fri, 26 Aug 2011 07:41:37 +0000

Hyvä kirjoitus. Itse olen sitä mieltä, että lainasanat ovat hyvä juttu ja ne rikastuttavat kieltä!

Kirjoittaja: Hanna

Hanna — Fri, 26 Aug 2011 06:28:00 +0000

Itse puhun välillä englantia muuten vain, se on kiva kieli. Silloin vain jotkut englannin sanat tulevat mieleen nopeammin kuin suomen vastikkeet, ja ne sitten taipuvan yleisesti käytetyiksi sanoiksi. Esim. tuskin enää puhun hiiviskelystä, sniikkaus on yleisemmin käytössä.

Kirjoittaja: Ninni

Ninni — Fri, 26 Aug 2011 06:24:23 +0000

Hyvä kirjoitus! Olen itse samoilla linjoilla siinä, että lainasanat eivät tuhoa tai tapa kieliä. Mielestäni sanojen omaksuminen muista kielistä ja niiden sulauttaminen omaan kieleen on pelkästään hyvä asia; miksi kielen muka pitäisi pysyä muuttumattomana? Tietysti on aivan ymmärrettävää, että sanat muokkautuvat suomalaiseen suuhun sopiviksi, eli siis ei liian “ulkomaalaisesti” äännettäviksi.

Itseäni häiritsee tuhottomasti, kun silloin tällöin suomalaisten suusta kuulee sanoja, jotka ovat selvästi lainattu jostain toisesta kielestä ja jotka eivät mitenkään sovi sanojan suuhun. Esimerkkinä tästä voisi nyt olla se monen mainitsema hands free. Inhoan kyseistä sanaa juuri siitä syystä, että se kuulostaa idioottimaiselta suomalaisen suuhun.

Kirjoittaja: Mikko

Mikko — Fri, 26 Aug 2011 06:19:22 +0000

Kiitos mielenkiintoisista perusteluista!

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Esimerkiksi ulkomailla kehitetyille laitteille on vaikeaa lähteä kehittelemään suomenkielistä vastinetta. Tablet-tietokone on tästä hyvä esimerkki.

20 vuoden vakiintomisaika vaikuttaa liioitellulta. Voi olla, että sanalla kestää 20 vuotta vakiintua kirjakieleen, mutta puhekielessä sana vakiintuu ehkä jo vuodessa.

Kirjoittaja: Suomensuojelija · Kiinalaiset lainasanoja vastaan

Suomensuojelija · Kiinalaiset lainasanoja vastaan — Fri, 07 Jan 2011 08:29:32 +0000

[...] blogissa käytiin viime vuoden puolella tiukka keskustelu lainasanoista. Kysymys kuului suunnilleen, tuhoavatko googlettamiset, brändit ja eniveit suomen kielen kielen [...]

Kirjoittaja: Hakke

Hakke — Tue, 13 Jul 2010 20:22:50 +0000

Kaikki kielet ovat kreoleita, eli kirjavia kuin aussiiri. Englannin kieli on tosi aussiiria, mutta korea melkein yksivärinen kieli.

Kirjoittaja: Santeri

Santeri — Mon, 24 May 2010 21:58:57 +0000

Mainitset, että lainasana ja vierassana ovat eri asioita. Mutta ei myöskään *hands free* ole vielä laina lainkaan, vaan vierassana, silkkaa englantia.

Yksi hyvä kriteeri on kirjoitusasu. Minun lapsuudessani *greippi* vielä kirjoitettiin *grape(-hedelmä)*. Ei tämmöistä asua enää nykykaupoissa näy, koska *greippi* on jo “lainattu” osaksi suomea. Läheskään kaikki vierassanat eivät koskaan mukaudu kieleen muuttumalla lainoiksi, vaan unohtuvat käytöstä, erityisesti aloilla jotka kehittyvät nopeasti, ja kielissä, joitten käyttäjät kehittävät aktiivisesti omia uudissanoja. Tämmöisiä kadonneita vierassanoja on helppo löytää vaikka vuosikymmenten takaisia sanomalehtitekstejä lukemalla.

Kirjoittaja: Sirpa

Sirpa — Thu, 25 Mar 2010 18:12:47 +0000

No valitettavasti en muista tuon tarkemmin lähdettä – olen lukenut artikkelin joskus opiskeluaikoinani eli yli 20 vuotta sitten. Siinä oli esimerkkejä jo ihan 1800-luvulta, oli hauska lukea minkälaisia vaihtoehtoja oli ollut tarjolla ennen kuin “liikemies” vakiintui kieleemme.

Ehdottomasti on selvää että teknologia kehittyy nyt niin nopeasti että uusia sanoja tarvitaan nopeammin ja sähköisten viestimien yleistyttyä uudet sanat myös leviävät entistä nopeammin. Toisaalta jos tekniikka vanhenee niin sanat muuttuvat tarpeettomiksi – avokelanauhuri on katoavaa kansanperinnettä. Teleksilläkin taisi olla joku suomenkielinen nimi (kaukokirjoitin?) mutta vanhentunutta on sekin teknologia.

Kirjoittaja: Suomensuojelija

Suomensuojelija — Wed, 24 Mar 2010 10:03:52 +0000

Hei. Erittäin kiinnostava tuo arvio 20 vuoden vakiintumisajasta. Et sattuisi muistamaan lähdettä tarkemmin? Kiinnostaisi.

Jotenkin nykymaailmassa tuo arvio tuntuu joka tapauksessa hieman vanhentuneelta. Digiboksit yms. ovat parissakymmenessä vuodessa jo tekniikkana vanhentuneita…

Kirjoittaja: Sirpa

Sirpa — Tue, 23 Mar 2010 20:26:44 +0000

Hieno keskustelu! @Kirlah: yksi mikä mua askarrutti pitkään oli tämä kauneudenhoitotuotteisiin jokunen vuosi sitten ilmestynyt “karité”, engl. shea tree oil. Kysymyksessä on butyruspermum parkii – nimisestä puusta eristettävä bassiarasva. Selvää on miksi entinen nimi ei kelpaa. Aine on ollut ennen mukana guttaperkan valmistuksessa, jos oikein muistan. Enivei (sic!) – muistan jostain lukeneeni, että kun kieleen tulee uusi sana tai ilmiö, kestää keskimäärin 20 vuotta ennen kuin uudissanan lopullinen muoto vakiintuu, olisikohan jossain Virittäjässä ollut joskus juttu tästä.