Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_lvl(&$output, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_lvl(&$output, $depth = 0, $args = Array) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0

Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_el(&$output, $comment, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_el(&$output, $comment, $depth = 0, $args = Array, $id = 0) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0
Suomensuojelija · Humala rikastaa suomen kieltä

Humala rikastaa suomen kieltä

Kuva: Antti Tassberg (flickr)Aurinko paistaa, kevään ensimmäiset perhoset on jo nähty – ja mikä parasta – vappu tulee. Vapun kunniaksi ja pienenä vappukevennyksenä tarjoan teille osoituksen suomen kielen rikkaudesta: humalaa kuvaavat ilmaukset.

Useimmat ovat varmasti kuulleet eskimoiden kymmenistä, joidenkin lähteiden mukaan jopa sadoista, lunta kuvaavista sanoista. Lukuisten lumisanojen on katsottu ilmentävän lumen merkitystä kyseisissä kulttuureissa. Ajatellaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Mille meillä suomalaisilla sitten on monta nimeä? No, ainakin humalassaololle. Tiina Onikki-Rantajääskö luettelee niitä kirjassaan Sarjoja karkeasti arvioiden viisisataa. Ja mukana on pelkästään sellaisia ilmaisuja, jotka noudattavat rakennetta olla jossakin (ovat siis paikallissijaisia olotilanilmaisuja). Tällaisia ovat esimerkiksi tutut olla kännissä, olla juovuksissa, olla pienessä sievässä, olla hiprakassa tai olla räkä poskella.

Kaikkia viittäsataa ette varmasti ole ikinä kuulleetkaan, enkä niitä kyllä tähän jaksa kopiodakaan. Olen kuitenkin valinnut listan omia suosikkejani. Näitä voitte käyttää, kun ensi viikolla tulee puhe vapunvietosta:

  • olla mäkäräisissään
  • olla vaalityössä
  • olla kellonvetotuulella
  • olla tynnyrityössä
  • olla kemuissaan
  • olla ilmakuopassa
  • olla virtapäällä
  • olla tippa päässä
  • olla kallellaan
  • olla täystuhossa
  • olla lanttarat vinossa
  • olla aivohöyryssä
  • olla mykkyrässä
  • olla järkivapaassa tilassa
  • olla vörkaakelissa
  • olla löntökässä
  • olla takapää epäkunnossa
  • olla tupenkoettelemistuulella
  • olla naurutuulella
  • olla villissä
  • olla kirpilässä
  • olla hotelli Sorbuksessa
  • olla rähmäkäpäläisillään
  • olla puolikupposissaan
  • olla törönlörössä
  • olla komiteassa
  • olla iltakoulussa
  • olla onnelassa
  • olla lämmikkeessä
  • olla lasiruusussa
  • olla tappuroissaan
  • olla naula päässä
  • olla omenissaan
  • olla trällissä
  • olla hellureituulella
  • olla luteenmyrkyssä

(Lähteenä Tiina Onikki-Rantajääskö: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä, SKS 2001)

Ja eikun sitten vapunviettoon keksimään lisää humalasanoja!

Tags: , ,

  1. Katariina’s avatar

    Moikka Lari,

    Täytynee tähän alkuun todeta, että alan kohta olla suuri fanisi. Olen tämän kevään abi, jo viisi vuotta intohimoisesti suomen kielioppia harrastanut friikki, joka kovasti ihmettelee ISK:n linjaa. Haluaisin keskustella siitä kanssasi joskus laajemmiltikin, mutta palaan siihen tarkemmin myöhemmin. Näin alustukseksi voin kertoa, että ihmettelen esimerkiksi suuresti ISK:n kuvausta akkusatiivista. Genetiivin vahvan omistusluonteen vuoksi en voi ymmärtää, että on olemassa genetiiviobjekti. Mutta ei tästä aiheesta vielä sen enempää.

    Konstruktiokielioppi on alkanut kiehtoa minua aika paljon. Kiehtovinta siinä on kieliopin ”venyminen” sanasemantiikan tasolta myös pragmaattiselle tasolle, jolloin todellisilla kielenkäyttötilanteillakin on oma niin sanottu ulottuvuutensa kielioppiin.

  2. Suomensuojelija’s avatar

    Heh. Kiitos vain fanituksesta. ISKn ”uusi” akkusatiivi lienee aika looginen muoto-opin näkökulmasta. Mutta kyllähän se esimerkiksi vieraan kielen opetuksessa välillä tuntuu aiheuttavan ongelmia.

    Ja kyllä, konstruktiokielioppi on kiehtovaa. Olen koukussa. 🙂

  3. Katariina’s avatar

    Okei – mukava tietää mielipiteesi ”uudesta” akkusatiivista.
    Joo, on ne konstruktiot tosiaan jännittäviä – ja yllättävän paljon arkikielessä tulee vastaan myös Raamatusta peräisin olevia konstruktioita – ainakaan kieli ei näytä kärsivän sekularisaatiosta. Ehdottomia konstruktiosuosikkejani ovat kyllä kieltoverbittömät kieltokonstruktiot, heh! :D. Mahtaakohan olla ihan suomen kielen ainutlaatuinen ominaisuus?

    Nyt pänttämään kielitiedettä, jotta näitä juttuja voisi ensi vuonna miettiä yliopistosta käsin. Nyt menossa äänne-oppi komplemantaarisine distribuutioineen, joten ollaan vielä aika kaukana konstruktioista.

  4. Flindaflunssaton’s avatar

    Luin otsikon aluksi ”Humala rakastaa suomen kieltä”. Eikö se niinkin mene?

  5. Hanna Kotta’s avatar

    ISK?
    Mikä se on? Kysyy eräs suomen kielen maisteri (ja Jytäjyrsijä-fani)

  6. Suomensuojelija’s avatar

    Hei. ISK on siis tuttavallinen lyhenne Isosta suomen kieliopista. Löytyy netistäkin, kun laittaa Googleen hakusanaksi VISK (v niin kuin verkko/verkkoversio).

  7. Jenni’s avatar

    Hohhoh, en voi muuta sanoa. ”rakkaalla lapsella on monta nimeä”, mihin onkaan Suomi hukkumassa, jos alkoholi saa meillä rakkaan lapsen aseman? Toisaalta joissain paikoissa siistimpi kielenkäyttö ja asioiden ilmaisutapa on otattava huomioon ja on hyvä että asiat voi ilmaista usealla tapaa. Mutta on se aika laiha ilon aihe, että voi ilmaista humalatilaa 500 eri tavalla. Mutta eipä siinä mitään, 500 sanontaa/sanaa ja yksi merkitys, suomenkielen rikkautta sekin.

  8. Turjake’s avatar

    Humala on todellakin suomalaisten kansallisharrastus! Ei tarvitse kauan houkutella suomalaista saadakseen tämän lähtemään parille tuopille – varsinkin jos juoma on ilmaista. Tälle rakkaalle perusolotilalle keksityt nimet luovat rikkautta suomen kieleen. Vanhan ”känni” –sanan rinnalle ilmestyneet variaatiot ovat huvittavia jo lausuttaessa ja kuvaavat hyvin humalaisen olotilaa. Ihminen voi olla ”tuhannen tuiterissa”, ja kaikki ymmärtävät merkityksen.
    Tämä humalan ihannointi on toki hieman surullista, mutta eihän tässä Jumalanhylkäämässä kolkassa paljon muuta tekemistä ole. Paitsi tietenkin saunominen. Erilaiset slangisanat antavat humalalle jotenkin hyväksyttävämmän ja hauskemman nimen. Tietysti kun kyseessä on näin suuri osa kulttuuria, on asiaa pystyttävä kuvailemaan monipuolisesti.

  9. Rouzie’s avatar

    Lyhyesti ja ytimekkäästi: ”olla pienissä häissä”

  10. Jenna’s avatar

    Olipas tuossa ilmaisuja humalatilalle. Itse nuoreen sukupolveen kuuluvana en ollut kuullut kuin muutaman ylläolevan sanonnan. Totta puhuttaessa en ole koskaan kuullut yhtäkään noista sanottavan, mutta taidan olla lukenut jostakin.
    Kuitenkin rikkauttahan nämä sanonnat ovat, huolimatta aiheesta mihin ne liittyvät. Sillä onhan sillä rakkaalla lapsellakin useita nimityksiä: tytön tylleröinen, pojan palleroinen, napero, lapsi, kulta, äidin / isän silmäterä, nupukka.. Vaikea tästä kuitenkaan arvoida kumpia on enemmän, humalasanoja vai lapsen lempinimiä.

  11. Suomensuojelija’s avatar

    Heh. Ehkä ”rakkaalla lapsella on monta nimeä”-sanonta pitäisi tosiaan muuttaa muotoon ”rakkaalla humalalla on monta nimeä”. Ei taida nimittäin Jennan esittämään listaan millään tulla yhtä paljon sanoja kuin humalalla on…

  12. Inni’s avatar

    Onhan se kamalaa, kun niin monet suomalaiset hyväksyvät humalajuomisen. Todella huomaa, että suomalaiset nuoret sekä aikuiset pitävät sitä hauskana juhla-asiana ja pitävät humalajuomista aivan normaalina elämäänkuuluvana asiana. Humala on niin ”tuttu juttu” suomalaisille, että sen voisi jo melkein sanoa kuuluvan suomalaiseen kulttuuriin, ja se on hyvin huolestuttavaa. Suomalaisille kuuluu niin vahvasti humalajuominen usein juhla- ja hauskanpitotilanteissa, ja tämä on varmasti yksi syy siihen, miksi humalassaololle löytyy niin monia nimiä.