Yliopistoilla tuntuu olevan vaikea suhde suomen kieleen. Olen jo Suomensuojelija-kirjassa arvostellut muun muassa englantiuskovaisuutta, jonka nimeen ainakin kotiyliopistoni on kevään aikana vannonut yhä lasittuneemmin silmin. Esimerkkejä on antanut Auli Hakulinen mainiossa blogissaan (esimerkiksi tekstit Pakkoenglantia ja Samaan aikaan toisaalla).
Ongelmana ei ole pelkästään suomen kielen unohtaminen, sillä yliopistot ovat myös yksi käsittämättömän hallintojargonin lähteistä: asiakasrajapinnat, laatutyöt ja muut kohtaamisyhteiskuntahöpöhöpöt ovat täällä tuttuja. Suomensuojelijan Facebook-sivulla innokkaimmat ovat olleet jopa sitä mieltä, että suomen kieli ”pilaantuu” yliopistolla. Hyi hyi yliopistot!
Tällainen yhden tahon mollaaminen alkaa helposti kyllästyttää. Katsotaan asiaa välillä toisesta suunnasta: keksisimmekö mitään hyvää yliopistojen toiminnasta? Voisiko ajatella, että nyky-yliopistoilla olisi jokin positiivinenkin vaikutus suomen kieleen? Yritän kaivaa pari esimerkkiä. Ehkä te keksitte lisää.
Esimerkki 1: Uusille asioille keksitään nimiä.
Koska yliopistojen tehtävään kuuluu uuden tiedon etsiminen ja jäsentäminen, yliopistolla törmätään jatkuvasti uusiin ilmiöihin. Näille ilmiöille on annettava nimiä, ja kun niille annetaan nimiä, kieli tietenkin rikastuu.
Tämä esimerkki riittäisi jo yksinään pelastamaan yliopistojen maineen, jos tästä työstä pidettäisiin kiinni. Monet tieteenalat ovat kuitenkin alkaneet lipsua tästä työstä. Siinä vaiheessa kun opintotöitäkään ei enää kirjoiteta suomeksi, termityö yliopistolla on tietenkin loppunut (ks. aiempi linkki Hakulisen blogiin).
Esimerkki 2: Suomen kieltä tutkitaan ja kielen ammattilaisia koulutetaan.
Kukas kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse? Kielen tutkiminen on sen tulevaisuuteen satsaamista. Tutkimuksen avulla säilytetään vanhaa kieltä, selvitetään kielen ja kieliolojen tulevaisuutta ja yritetään muuten vain ymmärtää paremmin kielten toimintaa. Kaikki nämä ovat tärkeitä sekä identiteettimme kannalta että kielikoulutuksen ja kielipolitiikan suunnittelussa.
Kieliammattilaisten koulutuksen merkitystä taas ei paljon tarvitse perustella. Esimerkiksi ilman äidinkielen opettaja-armadaamme kielitaito ja samalla suomen kielen mahdollisuudet romahtaisivat hetkessä. Mukana menisi kyllä yhtä ja toista muutakin.
Esimerkki 3. – –
Öh. Ei tullut kovin kummoinen lista, sillä luovuus tyrehtyi jo kolmanteen kohtaan. Mielelläni olisin kirjoittanut tähän yliopistojen pitäneen esimerkillisesti esillä meikäläisten äidinkielten merkitystä englannin rinnalla tai panostaneen opiskelijoiden kielikoulutukseen. Mutta en nyt nyt kirjoita, sillä koko yliopistojen tasolla molemmat olisivat täyttä puppua.
Argumentoikaa kumoon esimerkkini tai keksikää ihmeessä lisää.
Lisäys: Edellä kirjoittamani koskee oikeastaan pääosin Helsingin yliopistoa. Uskallan epäillä, että tilanne ei ole sen parempi muuallakaan, mutta korjatkaa toki, jos katsotte tarpeelliseksi.
-
Hei,
Kysymykseeni on ehkä vastattu facepuolella, jota en ehtinyt tarkkan käydä läpi, joten pahoittelen jos kysyn tuttua juttua: Kuka yliopistolla on mielestäsi syyllinen hallintojargonin kehittelyyn, ja ovatko syyllisiä todella oikeat yliopistolaiset, siis opettajat ja tutkijat? Itse koen, että jargonia vastaan on kyllä yritetty kamppailla, mutta että sitä tulee hallinnosta, ja hallintoon olen odettanut sen tulevan ministeriöistä (sieltähän ilmeisesti tulivat Elyt ja Avitkin, vaikka joku yliopistolainenkin koetti mukista jotain vastaan…)
Olen kokenut, että yliopistolla (ainakin Turun yliopistolla, missä sitä olen pisimmän aikaa seuraillut historian näkökulmasta) on ovelia vastarinnan alakulttuureja, jotka ponnistelevat muun muassa hyvän suomenkielisen tutkimuksen säilyttämiseksi. Mutta historiassa tässä suomeksi ja suomenkielisin käsittein kirjoittamisessa saattaa olla erityisen vahvat perinteet. Siitä tuli jopa noottia Suomen Akatemian tieteen tila -raportissa, jossa epäiltiin, että liika suomenkielisyys ja suomenkielisillä teoksilla meritoituminen rappeuttaa maamme historiantutkimusta.
Välillä tulee kyllä revittyä hiuksia ja pelihousuja ja papereita, kun on luettava yliopistoon päässeiden ihmisten suomen kieltä. Silti väitän, mukaillakseni erästä 1970-luvun ainejärjestötekstiä, että ainakin maanalainen taistelu hyvällä suomen kielellä kirjoitetun tieteellisen (tai yleistajuisen) tekstin puolesta jatkuu, myös yliopiston puitteissa.
Sinänsä kyllä loistavan kuvaava tuo Hakulisen blogin loppuhuomio yliopiston kielilinjauksista
yst.terv. AL
-
Pahoittelut parista kirjoitusvihreestä, jotka jäivät edelliseen kommenttiin…
-
Päivitysilmoitus from Tweets that mention Suomensuojelija · Mitä hyvää yliopisto on tehnyt? -- Topsy.com on 24.4.2010 at 23:54
-
Kun katsoo tulevien väitösten aiheita, suomen kieli jää jonnekin periferiaan. Onko korkein tutkimus on nykyään mahdollista vain englanniksi? Turun yliopistossa näyttää päällisin puolin kielten rinnakkaiselo sujuvan. Poikkeuksena mainitsen Åbo Akademin ruokalan, jossa menyyt ovat luettavissa vain ruotsiksi tai englanniksi. Pöperöistä ei saa mitään tietoa suomen kielellä.
-
Anulle: Ehkä hallintojargon suoltuu nimensä mukaisesti tosiaan hallinnosta. Ja ministeriöistä, joista olen valittanut täälläkin niin paljon, etten enää viitsi teitä ikävystyttää.
Toisaalta ei varmaan kannata syytellä pelkästään muita. Ehkä meillä tutkija/opettajillakin on syytä miettiä asiaa. Sisäpiirislangi houkuttelee kaikenlaisia asiantuntijatyössä puuhastelevia. Ymmärtäisin, että Facebookin puolella asiasta valittaneet valittivat paitsi sisäpiirislangista myös ylettömästä sivistysanojen käytöstä.
Ja kyllä. Ovelia vastarinnan alakulttuureja on meilläkin päin. Lasken tämän bloginkin niihin.
-
Kotuksen suomen kielen lautakunta on julkaissut asiasta vetoomuksen kesäkuussa:
http://www.kotus.fi/files/1429/Vetoomus_lautakunta_2010.pdf
Täyttä asiaa.
-
Kiitos Sanni linkistä. Hyvää tekstiä. Itsekin olen tämän blogitekstin kirjoittamisen jälkeen julkaissut pikkuisen kolumnin aiheen sivusta. Löytyy muistaakseni juhannuksen Suomen Kuvalehdestä.
7 kommenttia
Tämän artikkelin kommenttisyöte
Trackback link: http://www.suomensuojelija.fi/2010/04/mita-hyvaa-yliopisto-on-tehnyt/trackback/