Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_lvl(&$output, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_lvl(&$output, $depth = 0, $args = Array) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0

Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_el(&$output, $comment, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_el(&$output, $comment, $depth = 0, $args = Array, $id = 0) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0
Suomensuojelija · Muotisana aidosti

Muotisana aidosti

Muutama viikko sitten kirjoitin Suomen Kuvalehdessä (32/2010) kolumnin aidosti-sanan laajenneesta elämästä poliitikkojen kielessä. Olen saanut kolumnista muutaman kommentin, ja ajattelin jatkaa keskustelua täällä. Kysymys on, mistä aidosti-sanan uusi, laajentunut käyttö on peräisin.

Tässäpä alkuun lyhyt lainaus kolumnistani:

”Otetaan nyt vaikka valtiovarainministeri Katainen. Hänen puheissaan talouden tila ei ole vain hyvä, vaan aidosti hyvä. Arvot eivät ole vain vahvoja, vaan aidosti vahvoja. Asioista ei vain kerrota, vaan niistä kerrotaan aidosti.”

Pointtini oli se, että aidosti tuntuu olevan laajemminkin poliitikkojen suosiossa. Vanhanen luottaa Kreikan aidosti lyhentävän velkaansa. Kiviniemi sanoo pääomamarkkinoiden olevan aidosti globaaleja.

Aidosti on siis ”muotisana”. Tällä tarkoitetaan – yleensä negatiiviseen sävyyn – sanaa, jota käytetään toistuvasti mutta usein melko tyhjässä merkityksessä. Poliitikko-aidosti täyttää kriteerit, sillä se on sekä monien hokema että irtautunut alkuperäisestä aitouden tai puhtauden merkityksestä yleiseksi korostussanaksi. Kataisen mainostamat ”aidosti vahvat arvot” ovat toisin sanoen ”ihan oikeesti vahvoja arvoja” tai ”niinku törkeen vahvoja arvoja”.

Esitin kolumnissa, että aidosti on livahtanut poliitikkojen kieleen mainoksista. Meille tarjotaan niin aidosti suomalaista elintarviketta kuin aidosti korotonta osamaksua. (Mainosten aidosti-sanasta on kirjoittanut lyhyen jutun Taru Kolehmainen.). Poliitikkojen puheet ovat tavoitteiltaan usein lähellä mainospuhetta eli mainoskielen leviäminen politiikan kieleen ei olisi kovinkaan yllättävää.

Sanan uuden käytön alkuperän arvioiminen on tietenkin aina enemmän tai vähemmän arvailua. Siksi jaan tässä kaksi minulle esitettyä arviota kyseisen sanan alkuperästä (en nyt kerro ajatusten esittäjien nimiä, sillä olen saanut ehdotukset s-postissa).

  • Sana tuleekin matematiikan kirjoista. Vanhastaan sitä on käytetty matematiikassa. Eli funktio voi olla joko kasvava (jos x> y, niin f(x)>= f(y)) tai aidosti kasvava (jos x>y, niin f(x)>f(y)). Arkikielessä olisi tämän ajattelun mukaan tapahtunut merkityskehitys, jota motivoivat matematiikan tuntien opit. Uskottavaa?
  • Sana onkin alkujaan Suvi-Anne Siimeksen suusta. Hän käytti sanaa kuuleman mukaan jo vasemmistoliiton puheenjohtaja-aikoinaan. Saattaa jopa olla, että Suvi-Anne Siimes olisi käyttänyt sanaa ennen sen yleistymistä mainoskielessä.

Herättävätkö esitetyt ehdotukset kannatusta tai vastustusta? Tai olisiko jollakin tarjota vielä vastaehdotus?

Tags: , ,

  1. Katleena Kortesuo’s avatar

    Tarjolla on vielä yksi teoria. Olen nimennyt sen tehostusteoriaksi. Epäilen nimittäin, että kieli kehittyy ja muuttuu vuorotellen tehostaen. Kun tehokeino kokee inflaation, etsitään uusi tehostustapa. Mekaniikka menee jokseenkin näin:

    A: ”Tämä on tärkeää.”
    B tulee rinnalle: ”Niin tämäkin.”
    A tehostaa: ”Mutta tämä on oikeasti tärkeää.”
    B tehostaa entisestään: ”Mutta tämä minun asiani on aidosti tärkeä.”

    Oikeasti-sana koki inflaation ehkä vähättelevän ”aikuisten oikeesti” -sanonnan myötä, joten sen tilalle piti keksiä uusi tehostus. Syntyi ”aidosti tärkeä”.

    Kaikki sanonnat väljähtyvät ennemmin tai myöhemmin, ja siksi ihminen etsii alituiseen uusia tehokeinoja.

    Tämä on tietenkin pelkkää leikittelevää mutu-pohdintaa, mutta olen ollut havaitsevinani tehostusilmiön monessa kieleen liittyvässä asiassa. Muun muassa vanhat itämerensuomalaisten kielten sanat ovat jääneet jalkoihin, kun kieltä on tehostettu germaanisilla tulokaslainoilla. 🙂

  2. Tuija’s avatar

    Minäkin kallistun tehostusteorian kannalle. Poliitikkojen lupaukset ja puheet ovat kärsineet inflaation ja niitä täytyy tehostaa uusilla ilmauksilla.

    Kataisen lisäksi sanaa rakastaa ainakin Jutta Urpilainen – hänen puheissaan kiinnitin ensimmäistä kertaa huomiota aidosti-sanan ylenpalttiseen viljelyyn.

  3. Suomensuojelija’s avatar

    Kyllä kyllä. Kyse on ehdottomasti tuollaisesta tehostamisen kiertokulusta. Tai toisin sanoin ilmaisuvoimaisuuden hakemisesta.

    Uskon, että ilmaisuvoimaisuus ylipäänsä ohjaa kielen muuttumista. Sille on hieno nimikin ”maxim of extravagance” eli suunnilleen ”väriloiston maksiimi”. Kieltä käyttävillä ihmisillä on tarve loistaa muiden ihmisten silmissä, minkä takia he keksivät uusia värikkäitä ilmaisuja. Ei siis lainkaan pelkkää mutu-pohdintaa. 🙂

    Mutta kuka olikaan tämä ilmaisuvoimainen henkilö, joka aidosti-sanan otti uuteen käyttöön? Ja mistä? Ehkä mahdottomia kysymyksiä vastata, mutta voihan sitä spekuloida.

  4. Jussi Junikka’s avatar

    Kaikkien aiheesta aidosti kiinnostuneiden kannattaa oikeasti vilkaista kaksikon Pine & Gilmore teos Authenticity – What Customers Really Want. Siinä on aiheesta aidosti hieno huomio – siis ihan totta hei!

    Koska kaikilla ei kuitenkaan ole heti käyntiä kirjastoon, kerron sen verran, että opuksen mukaan jonkin nimeäminen aidoksi herättää kuulijassa monesti kyseenalaistavan vastareaktion. Miettikääpä huviksenne esimerkiksi matkailumainonnan ”aito alkuasukaskylä keskellä kaupunkia” -tyylisiä autenttisuuksia.

    Toivottavasti valtion talouden tilanne on hyvä eikä aikuisten oikeasti ihan kiva.

  5. Suvi’s avatar

    Onkohan tässä kyseessä samantyyppinen ilmiö asian todellisuuden korostamisesta kuin siinä puhesuomenkielen ilmiössä, missä joku lauseen sana, usein substantiivi , adjektiivi tai verbi, kahdennetaan ikään kuin ilmaisemaan sen aitoutta, voimakkuutta tai todellisuutta? Täytyy sanoa, että kun kuulen jonkun ostaneen Alkosta viini-viiniä tai matkustaneen ulkomaille-ulkomaille, se ei lisää termin uskottavuutta alkuunkaan. Itse asiassa koko ilmiö on minusta kummallinen. Mitä lisäarvoa lause ja sen merkitys saavat siitä, että kerron kutomieni sukkien olevan punaiset-punaiset. Ovatko nuo sukat siis todella punaiset, punaiset vastakohtana jollekin toiselle värille vai joku sellainen punanen, johon puhuja viittaa, ja jollaisen punaisen hän kuvittelee kuulijansa tietävän. Entä kun sanon, että olimme lounaalla, mutta en syönyt-syönyt? Mitä minä tein? Maistoinko, söinkö, jotain jota ei lasketa lounaaksi vai söinkö sitä lounasruokaa vain vähän? Ihme juttu.

    No, tämä ei ollut mitään kritiikki-kritiikkiä, kunhan pohdin.

  6. Lauri Rikalainen’s avatar

    Vastaava ilmiö löytyy englannin kielestä. Vaikka ilmaisu ei varsinaisesti rajoitu vain politiikan kieleen, angloamerikkalaiset poliitikot John F. Kennedystä Tony Blairiin ovat käyttäneet fraasia ”in a very real sense”. Blair rakasti fraasin upottamista virkkeisiinsä niin paljon, että siitä muodostui maneeri, jota imitaattorit ja satiirikot rupesivat käyttämään.

    Fraasi on samankaltainen kuin sana ”literally” (’in a literal sense; exactly’, suom. ’kirjaimellisesti’), jota voidaan käyttää myös vahvistussanana. Esim. ”he literally exploded with rage”. Esimerkissä vahvike-literallyn kirjaimellinen tulkinta muuttaa lauseen absurdiksi. Tässä kohdin on syytä huomata, että literally-sanan vahvistusanakäyttö ei ole mitään ns. modernia rappiota, vaan juontaa juurensa 1600-luvun loppupuolelle. Aluksi literally-sanaa käytettiin vahvistamaan vain tosia väitteitä (”We send brochures out to literally thousands of people”, suom. ”Lähetämme esitteitä liioittelematta tuhansille ihmisille”), mutta sittemmin käyttö laajeni myös metaforisiin/kuvainnollisiin ilmaisuihin (”Our vacation was seven days of literal hell”, suom. ”Lomamme oli seitsemän päivää silkkaa helvettiä!”).

    Ilmaus ”in a very real sense” on samanlainen painotusfraasi, ja se on monesti lauseen merkityksen kannalta täysin redundantti (joskus jopa latteudessaan koominen). Esim. lauseessa ”In a very real sense, This policy works to the detriment of those it is supposed to help.” ilmaus painottaa tai korostaa väitelauseen todellisuutta. Fraasi tuo väitteen lähemmäksi kuulijaa, mutta on – varsinkin kirjaimellisesti tulkittuna – kovin lattea. Onhan itsestään selvää, että vain todellisilla merkityksillä on väliä. On myös vaikea nähdä eroa ”toden” ja ”tosi toden” välillä.

    Paradoksaalisesti ilmaisua käytetään usein korostamaan jonkin asian konkreettisuutta tai sitä, että jollakin asialla on käytännön arjessa havaittavia seuraamuuksia ilman, että mitään konkreettista mainitaan.

    Linkki British National Corpukseen, josta löytyy lisää esimerkkilauseita:
    http://bnc.bl.uk/saraWeb.php?qy=in+a+very+real+sense&mysubmit=Go

  7. Angela Plöger’s avatar

    Hei Lari,

    tiedustelet arvioita aidosti-sanan mahdollisesta alkuperästä. Saksalaisena tulee tietysti ensimmäisenä mieleeni Saksan kielenkäyttö, jossa echt on kuulunut varmaan jo 20 vuotta nuorten kieleen. Siinä sitä käytetään samoin kuin suomenkielen aidosti adverbina, ja merkitys on ”todella”. Esim. echt geil / echt cool ’aidosti hyvä’, echt eklig ’aidosti inhottava’ jne. Lisäksi sitä käytetään varmistavana tai ihmettelevänä vastakysymyksenä, kun toinen on kertonut jotain ihmeellistä: Echt?
    Ilmiön alkuperää en tiedä, mutta nuorten kielen lauseissa vilisee näitä echtejä inflaationomaisesti, sana kuuluu olla melkein jokaisen adjektiivin edessä. Olet varmaan kuullut sitä käytettävän Kölnissäkin.

  8. Suomensuojelija’s avatar

    Juu, echt on juuri noin käytettynä varsin tutun kuuloinen. Vahvistussanat kuuluvat tietenkin nuorten kieleen suomessakin. Esim. tosi, sika jne. Erityisen aidosti sanasta tekee ainakin se, että se tuntuu kuuluvan myös ihan ”vakavien” aikuisten puheeseen. Saksalaisen poliitikon puheeseen tuollainen echt ei kai kuulu?

  9. Ellu’s avatar

    Itselle aidosti sanasta tulee mieleen vakuuttelu. Juuri tällöin, kun luottamus on menetetty ainakin osittain niin halutaan vahvistaa ja vakuuttaa että nyt ihan aidosti on tapahtumassa muutoksia tms.. Aidosti -sanan käyttöönottajaa politiikassa en tiedä, mutta toivottavasti tämä aitous sana ei tule esiin jokaisen politiikon puheessa. Kieltämättä nousee aidosti -sanan käytöstä hieman epälyksiä miksi tahdotaan korostaa jotain asiaa niin voimakkaasti..

  10. Sara’s avatar

    Mielestäni sana on juuri mainoksista tullut suomalaisten käyttöön kunoikeasti on jo niin kulunut sanonta. Nykyisin kaikissa ruoka mainoksissa mainostetaan sitä ”aitoa oikeata” tuotetta tai makua. Hassua sinänsä koska miten ”aito oikea” eroaa ”oikeasta” tai ”aidosta”. Vähän sama ilmiö kuin Lauri Rikkalaisen kommentoi: ”On myös vaikea nähdä eroa “toden” ja “tosi toden” välillä.”

  11. ville’s avatar

    Aito sanaa käytetään nykyään niin paljon eri lupausten tekemiseen, varsinkin poliitikkojen käyttämänä, että se on yhtä tyhjän kanssa. Kun esimerkiksi mainoksissa luvataan, että jokin tuote on juuri se aito tuote, mainostaja yrittää viestittää, että heidän tuote on aito tai hyvä kun muiden kauppojen vastaavat tuotteet ovat huonoja ja halpoja kopioita. Sama asia luvataan kuitenkin joka mainoksessa, joten on turha uskoa niistä yhtäkään.

  12. Kati’s avatar

    Entäpä sanojen ”aidosti” ja ”really” vastaavuus? Jotain tehostamista kai on havaittavissa tosiaan kummankin sanan käytössä. Sanan ”real” voinee kääntää myös aidoksi siinä missä todeksikin. Mene ja tiedä. Hyvä kysymys.