Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_lvl(&$output, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_lvl(&$output, $depth = 0, $args = Array) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0

Warning: Declaration of TarskiCommentWalker::start_el(&$output, $comment, $depth, $args) should be compatible with Walker_Comment::start_el(&$output, $comment, $depth = 0, $args = Array, $id = 0) in /var/www/fs2/27/suomensu/public_html/wp-content/themes/tarski/library/classes/comment_walker.php on line 0
Suomensuojelija · ”Viiden sormen alennus” ja muuta urbaania suomea

”Viiden sormen alennus” ja muuta urbaania suomea

Yksi suomen kieltä koskevista intohimoistani on uusi kieli. Olen aiheesta kirjoittanut täälläkin vajaa vuosi sitten otsikolla Äidittää ja muuta uutta suomea. Kyseisessä jutussa mainitsin Urbaani sanakirja -nimisen nettisanakirjan yhtenä kiinnostavana lähteenä. Nyt verkkosivusta on julkaistu kirjaversio ja aika hyvältä näyttää.

Urbaani sanakirja on nimensä mukaisesti sanakirja, johon on kerätty nykypuhekielen sanastoa ja fraaseja. Verkkoversioon saa kuka tahansa lisätä sanoja, mistä on tietenkin sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Hyvä puoli on se, että sanoja on todella paljon. Huono puoli on se, ettei kaikkia sanoja ja varsinkaan niiden määritelmiä voi hyvällä tahdollakaan pitää luotettavina.

Mats Söderlundin ja Niklas Wahrmanin kokoama kirjaversio Urbaani sanakirja (Tammi 2010) korjaa ihan mukavasti verkkoversion luotettavuusongelmaa. Kirjaan on poimittu noin kymmenesosa verkkoversion sanoista. Periaatteena on esipuheen mukaan ollut kerätä mukaan ”hauskimmat, ajankohtaisimmat ja hyödyllisimmät”, mutta kyllä yhtenä valintaperusteena on selvästi ollut myös uskottavuus.

Kokonaisuudessa on toki huomautettavaakin, mutta eipä harmitella nyt sitä. Kirja on joka tapauksessa aikamoinen tutkimusretki nykykielen vitsikkäämpään puoleen. Joukossa on paljon ainakin minulle tuoreita ilmaisuja. Tässä pari esimerkkiä:

  • Omien mahdollisuuksien yliarvioija lähtee mopolla moottoritielle.
  • Taskualennus ja viiden sormen alennus tarkoittavat varastamista.
  • Flindaflunssa on krapula.
  • Einespitsa on vanhan roiskeläpän lisäksi myös pölykapseli, pöläri ja ghettolätty. Kärpäsen kiitorata tarkoittaa kaljua.
  • Bilistäminen on päämäärätöntä autoilua.
  • Ninjaileminen on väkijoukossa puikkelehtimista.
  • Munkittaminen on tuurilla tekemistä.
  • Porkkanalinja on Helsingin metro.
  • Humaloidi on erittäin juopunut henkilö.
  • Dressmann-kävely on kyseisen vaateliikkeen mainoksista tuttua pullistelevan hidasta kävelyä.
  • Kyöpelöiminen on yöaikaista puuhastelua.

Laittakaapa paremmaksi! Mitä uutta olette viime aikoina kuulleet?

  1. Tiina’s avatar

    Puolisoni käyttää ahkerasti Elimäen tarkoitus -kirjasta poimimaansa sanaa nahvo. Sillä tarkoitetaan sitä kahvilan vitriinissä viimeisenä viruvaa pullaa tai muuta leivonnaista. Olen kuullut sen muutamalta muultakin. Sana ilahduttaa lähipiiriä, mutta mielestäni sillä olisi potentiaalia valua vaikuttamaan laajemminkin. Eikun nahvoja nauttimaan!

  2. Linda D.’s avatar

    Heh, ”ninjailemisesta” saattaa tulla minun uusi suosikki! Myös ”porkkanarata” saa paljon pisteitä.
    Tänään etnologian luennolla pohdittiin, mitä sosiaaliantropologia tutkii. Vastauksena tuli että se tutkii ihmistä ”sosiaalisena olentona”. Mieleeni tuli että tämähän kelpaisi mainiosti liväksi haukumanimeksi! Vai mitä, senkin ”sosiaalinen olento”?

  3. Linda D.’s avatar

    ..ja heti perään tulee mieleen toinen – ollaan joskus tietyn kaveriporukan sisällä käytetty ilmausta ”käydä seinällä”, jota kukaan ulkopuolinen ei ymmärtänyt – yllätyksekseni, koska luulin että se on yleisesti käytetty, enkä olisi uskonut että ollaan keksitty ilmaus kavereitten kesken. Se siis tarkoittaa ”käydä Otolla nostamassa rahaa”.

  4. Suomensuojelija’s avatar

    Heh. Nahvo on kyllä aika hyvä. Samoin ”käydä seinällä”, joka on kyllä meikäläiselle tuttu. Ei ehkä ihan omassa aktiivisessa käytössä, mutta varmasti tutuilla.

    Elimäen tarkoitus -kirjan olin melkein jo unohtanutkin. Se on nerokas. Hieno suomenkielinen toteutus, joka vetää vertoja idean alkuperäisversiolle eli Douglas Adamsin Meaning of Liff -kirjalle.

  5. Villasukka’s avatar

    Nuoriso ei enää nykypäivänä ole pihalla, vaan kassalla tai kuistilla 🙂

  6. Tiina’s avatar

    Käydä seinällä – näppärästi muotoiltu. Muisti pätkii: eilen pyöri ihan kielen päällä ilmaus, jonka sitten unta odotellessa muistin. Se on somepyöriäinen, jota Katleena Kortesuo jokin aika sitten käytti blogissaan Ei oo totta. Muutaman muunkin bloggaajan sanastosta olen sen bongannut. Minusta se kuvaa hyvin sellaista ihmistä, joka piipahtelee sosiaalisessa mediassa, esim. Facebookissa, Twitterissä ja blogeissa, aktiivisesti, kiinnostuksen kohteesta toiseen.

  7. Ninjapartio’s avatar

    Käsittääkseni ninjailemista käytetään suhteellisen vapaasti kuvaamaan minkälaista tahansa normaalia liikehdintää vaativampaa akrobatiaa, esim. ”jouduin ninjailemaan itseni keittiön ikkunasta sisään unohdettuani avaimet pöydälle”.

    Huvittavana pidän frekventatiivijohdosta ”spedeillä”, jonka oletan olevan pelleilyn ynnä muun turhan elehdinnän synonyymi. Tämä tosin lienee vanhempi, kun johdoksen inhimillinen kantakin on jo kuollut.

    Törmäsin myös joskus 2000-luvun alkupuoliskolla verkkopelimaailmassa verbiin ”nännittää”, joka ilmeisesti tarkoitti kutakuinkin ’onnistua tuurilla’. En ymmärtänyt silloin, enkä osaa nytkään päätellä verbin etymologiaa, sillä tämä oli ennen kaiken maailman uuspaavalniemiä ja curlingin nousua suurempaan tietoisuuteen. Nännittämistä ja munkittamista käytettiin pelipiireissä synonyymisesti.

  8. jPekka’s avatar

    ”Flindaflunssa” kuulosti niin tutulta että piti tarkistaa: aivan niin, se löytyy kyllä Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjasta vuodelta 1979. Mutta ehkäpä se on herennyt uuteen kiertoon?

  9. Suomensuojelija’s avatar

    Ninjapartio:
    Juu. Tuo ninjailemisen merkitys kuulostaa ehkä hivenen uskottavammalta kuin sanakirjassa annettu.

    Spedeily taas on ainakin mun sanastossa jonkinlaisen urpoilun synonyymi. Pelkkä spede on käytössä haukkumasanana.

    jPekka:
    Kiitos korjauksesta. Sanat tuntuvat kiertävän sukupolvelta toiselle. Mua esimerkiksi kiinnostaa kovasti, onko ”talonmiehen jaffa” keskioluen nimityksenä todella uusi keksintö (kuten olen täällä olettanut) vai olisiko sekin vain uudelleenlämmitystä.

    Suosittelen muuten Paunosen slangisanakirjaa (Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii) tuon Karttusen tilalle/rinnalle. Hieno kirja.

    (Enkä malta olla vielä kiittämättä herra scifikirjailijaa kirjoista. Kumarrus.)

  10. Urbaani sanakirja’s avatar

    Urbaanin suomen sanakirja on minulle iloinen yllätys! Olen käyttänyt ahkerasti englannin kielistä urbaania sanakirjaa Internetissä. Varsinkin kun asuin Yhdysvalloissa tarkistin usein erilaisia ilmauksia ja niiden tarkoituksia tuolta urbaanista sanakirjasta. Hienoa, että nyt suomen kieli on myös saanut tällaisen slangisanakirjan, josta voi olla paljon hyötyä varsinkin maahanmuuttajanuorille! Ja miksei nykynuorison vanhemmilleki :)?

  11. Pelittäjä’s avatar

    Nyt on Ninjapartiolta mennyt vikaan verbin ”nännittää” tulkinta. Verkkopelimaailmassa (ainakin CS ja CoD) tämä verbi tarkoittaa nappi pohjassa ampumista. Aika usein päätöntä räiskimistä kuitenkin harrastetaan yllättävissä tilanteissa tai hyökkäyksissä, joten tehtävän onnistuttuahan siinä on usein myös ”munkitettu”. Ninjapartio on siis ilmeisesti pelannut vain voittajien puolella. 🙂

    Etymologiasta en tiedä, mutta kai siinä tehdään viholliselle hieman uusia ”nännejä”. Joku vanhempi pelikonkari olisi varmaan pätevämpi vastaamaan.

  12. tähdenlento’s avatar

    Urbaaniin sanakirjaan on tullut usein eksyttyä Googlen kautta metsästäessäni kuulemiani vieraita sanoja. Jollain keinoinhan se on maalaisenkin pysyttävä perässä tovereiden jutuissa, heh.
    Sanat on selitetty hauskasti esimerkkejä käyttäen, mikä pistää väkisinkin hymyn huulille. Toisaalta sivuston luotettavuus todellakin kärsii sen vapaan muokattavuuden vuoksi.
    Viime aikoina olen törmännyt usein nuorison käyttämään sanaan ”EVO”, joka on pikkusisareni mukaan lyhenne sanoista ”Et Vain Osaa”. Hienoa, että nuoret ovat luoneet suomen kielistä nettislangia englannin kielisen (OMG, LOL jne.) rinnalle.

  13. Ihan pihalla’s avatar

    Aivan loistavia sanoja 🙂

    Itse törmäsin uuteen sanaan – pilutus. Ystäväni sanoi puhelimessa piluttavansa, kun on valmiina. Itse nielasin kahvit melkein väärään kurkkuun ja oli pakko kysyä, että teet mitä?

    Kuulemma synonyymi hälärille (eli soittaa puhelun, johon toinen ei vastaa, merkkisoitto). Mielenkiintoinen ilmaus, mutta itse suosin kuitenkin häläriä.

  14. irma’s avatar

    Hauskoja sanoja!

    Itsekin joutuu välillä googlettamaan, mitä uudet ilmaukset tarkoittavat. Monesti uusien kappaleiden, erityisest rap-musiikin, lyriikoissa tulee välillä vastaan termejä, mitä voi olla vaikea ymmärtää ilman urbaania sanakirjaa.

    Esimerkiksi alunperin itselleni musiikista ja nuoteista tuttu termi ”feidata” (”fade out”=häivyttää) on nykyään varsin yleinen ainakin pääkaupunkiseudulla nuorison puheessa, mutta sillä tarkoitetaan sitä, että jättää tulematta jonnekin tai tekemättä jonkun sovitun asian: ”Taas sä feidasit!” Itse olen ensimmäisen kerran törmännyt tähän termiin tässä merkityksessä vasta muutama vuosi sitten, mutta onkohan sitä käytetty yleisesti puhekielessä jo aiemmin?

  15. Suopunut’s avatar

    Minä puolestani törmäsin minulle uuteen sanaan Hesaria lukiessani. Lehdessä oli otsikko ”Nuoret miehet suopuvat armeijaan iän myötä”. Suopua- sana suorastaan pakotti minut lukemaan uutisen kokonaan, selvittääkseni sanan merkityksen. Uutisessa kerrottiin, että:” Nuoret miehet muuttuvat suopeammiksi maanpuolustukseen ja kollektiivisen väkivallan käyttöön iän myötä…”. Eli tästä voisin päätellä sanan suopua tarkoittavan suopeammaksi muuttumista.

    Lähdin selvittämään sanan merkitystä vielä muistakin lähteistä. Sain selville, että suopua (taipua, suostua, tottua, sopeutua) sana onkin vanhaa alkuperää ja sitä on käytetty jo 1700-luvulla. Kyseessä olikin vanhan sanan uudelleen lämmittely eikä uudissana. Vierailu muutamilla keskustelupalstoilla osoitti, että minulle vieras sana olikin aika yleisessä käytössä. Tässä muutama esimerkki suopua- sanan käytöstä:

    ”kun tyttö oli ehkä puoli vuotias alkoi hän vähän jo suopua ammeeseenkin”

    ”Ei vissiin ollut kivaa, joten päätti sittenkin suopua makaamaan omaehtoisesti paikallaan”

    ”En millään tahdo nyt suopua taas tähän työkuvioon”

    Suopua- sana on siis ainakin kiertänyt sukupolvelta toiselle. Tiedä, vaikka muitakin oman aikansa unohtuneita uudissanoja otettaisiin myös uudelleen käyttöön kuten esim. joukkoistuin (sohva).

  16. GNiko’s avatar

    ”Viiden sormen alennus” ja ”taskualennus”, myös ”koululaisen taskualennuksena” tunnettu, oli tuttuja jo ainakin minun lapsuudessani, 30 vuotta sitten.

  17. Essi’s avatar

    Mainitsit luettelossa, että ”kärpäsen kiitorata tarkoittaa kaljua.”

    Hauskin kuulemani ilmaisu kaljulle on avolava!

  18. Hanna’s avatar

    Jep, ninjailu on itsekin ollut käytössä. Muutenkin käytössä on ”rutosti” eli hillittömän paljon.

  19. Bubi’s avatar

    Itselle tuli heti mieleen sana klyyvari, joka tarkoittaa nenää. Tällä hetkellä ei tule mieleen mitään muita.

  20. Rouzie’s avatar

    Turnajaiskestävyys ja turnajaiskestävyyden kasvattaminen. Tällä tarkoitetaan tietysti sitä kuinka pitkään jaksaa bilettää (ryypätä) putkeen. Viikonloppu on vähintään kestettävä, mutta mahdollisuuksien salliessa, kuten loma-aikoina, on pyrittävä parempaan suoritukseen. Viikko alkaa olla jo arvostettava.

  21. Sara’s avatar

    Hauskoja sanoja mielestäni ovat ”öinen” eli jotakin kummalista tai ihmettelemisen arvoista. Kuultuani sanonnan oli pakko naureskella itsekseni hetki ja sitten jatkaa kavereiden puheiden kuuntelemista.

  22. Miska’s avatar

    Pullattaminen on synonyymi munkittamiselle eli tekee jotain tuurilla. Todella yleisiä ilmauksia pelaajien keskuudessa.

  23. Suomensuojelija’s avatar

    Kiitos uusista sanoista! Öinen on aika kiinnostava. Pystyisittekö antamaan siitä esimerkkilauseen. Siis sanotaanko vaikka ”siellä oli aika öinen meininki”?

  24. öinen’s avatar

    Sanan ’öinen’ käyttö toimii käytännössä juurikin noin!

  25. Baittari’s avatar

    Yksi ilmaisu, jota listasta/kommenteista en löytänyt olisi baittaaminen ja baittari. Baittaaminen siis tarkoittaa toisen matkimista ja luonnollisesti sen substantiivimuoto matkijaa. Esim. ”Menit sit ostaa samanlaisen paidan kun mulla. Senkin baittari!”

    Kyseistä sanaa käytettiin hieman enemmän muutama vuosi sitten, mutta saattaa sitä kuulla vieläkin jossakin yhteyksissä.

  26. Ansku’s avatar

    Täällä kotona lapsikatras lähestyy jo teini-ikää, eivätkä äidin jutut aina jaksa kiinnostaa…Jo tutuiksi tulleiden ”Ei kiinnosta.” ja ”Ketä kiinnostaa?” -vastausten lisäksi olen saanut totutella ”Kiviäkin kiinnostaa.” ja ”Kerro toki lisää.” -murahduksiin.

  27. Sanni’s avatar

    Olen asunut Helsingissä 1,5 vuotta ja suurin osa näistä katukielen termeistä on täysin hepreaa. Esimerkiksi tuo baittari. Kesti todella kauan ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan, sanasta itsestään sitä ei oikein voi päätellä. Löytyy joukosta hauskojakin sanoja, esimerkiksi tuo porkkanalinja. Hyvin kuvaava ja ehkäpä löytää tiensä myös omaan sanavarastooni!

  28. Laura’s avatar

    Ah, nämä ovat ihan huippuja! Itseäni nauratti jokunen vuosi sitten kun kuulin ensimmäistä kertaa poikaystäväni kommentoivan jotain ihmistä ”heijastavaksi”. Heijastava, hauskin ikinä! Seniilisuitset on myös ihan kelpo sana silmälaseihin laitettaville ”naruille”, joilla ne saa kaulalle roikkumaan!

  29. Nade’s avatar

    Pikkuveli hämmensi viikonloppuna bileillan jälkeen tekstarilla, jossa luki vain ”Onks koistinen?” Myöhemmin selvisi, että koistinen tarkoittaa krapulaa. Ihan uusi minulle 😀

  30. samooja’s avatar

    Kärpäsen kiitoradan on ymmärtänyt tarkoittavan vain jakausta ei kaljua.

  31. anonyymi’s avatar

    Itselleni on viimeaikoina tullut tutuksi esimerkiksi sanat ”hiffaaminen” ja ”lanitus”. Espoossa ei kuitenkaan hirveän usein uusiin sanoin törmää, verrattuna Helsinkiin. Suurin osa oudohkoista ilmaisuista tulevat toisista kielistä, varsinkin ruotsista ja englannista. Urbaania sanakirjaa on kyllä aina varsin hauskaa selata, sillä jotkut ilmaisuista ovat niin kaukaa haettuja.