Kiinalaiset lainasanoja vastaan

Englannin kieltä ei pääse pakoon. Eikä ilmeisesti ole olemassa niin suurta kieltä, etteikö tästä oltaisi huolissaan. BBC uutisoi joulun alla jopa kiinalaisten ryhtyneen asiassa toimeen. He ovat kieltäneet vieraskielisten eli käytännössä englanninkielisten sanojen käytön mediassa. Lainaan Ylen suomennosta BBC:n uutisesta:

Kiinan lehdistöä ja kustantajia valvovan elimen mukaan vieraskielisiä sanoja käytetään yhä useammin erityyppisissä kiinalaisissa julkaisuissa. Viranomaisten mukaan vieraskieliset sanat tahraavat kiinan kielen puhtauden ja johtavat haitallisiin vaikutuksiin yhteiskunnassa, kertoo BBC.

Tähän mennessäkin vieraskielisten sanojen käyttö on ollut kiellettyä televisiossa ja radiossa. Uusi kielto laajentaa käytönnön koskemaan lehtiä, muita kustanteita ja verkkosivuja.

Kiinalaisten keino ei toki ole uusi. Esimerkiksi ranskalaiset ovat kunnostautuneet englannin kielen invaasion vastustamisessa. Ranskassa on jopa sakotettu British Airwaysia siitä, että heidän Ranskassa myydyissä lentolipuissaan ei ollut ranskankielisiä tekstejä.

Ranskalaisten projektin vaiheista ei viime aikoina ole kuitenkaan uutisoitu. Liekö syynä se, että lainasanojen hyöyn vastustaminen on huomatu mahdottomaksi? Vai jatkuuko taistelu edelleen? Ehkä joku teistä tietää. Kiinan kieltoa koskeva uutinenkaan ei kerro, kuinka tiukasti vanhaa kieltoa on televisiossa ja radiossa pystytty toteuttamaan.

Tässä blogissa käytiin viime vuoden puolella tiukka keskustelu lainasanoista. Kysymys kuului suunnilleen, tuhoavatko googlettamiset, brändit ja eniveit suomen kielen kielen vai eivät? Oma kantani lainasanoihin oli ja on edelleen suvaitseva. Uusia sanoja tarvitaan ja jos ne mukautuvat suomen kieleen, niin siitä vaan. Yksikään kieli ei ole kuollut lainasanoihin.

Keskustelussa esitettiin monia hyviä mielipiteitä, myös lainasanoja vastaan. Itsekään en ole ihastunut sellaisiin mukautumattomiin ”lainoihin” kuin hands free tai bluetooth. Eli mitä luulette: toimisiko kiinan malli myös Suomessa? Uhkasakko verkkokeskustelijalle, joka kirjoittaa btw, öbaut tai tuunata?

Tags: , , , ,

  1. Juha Ylitalo’s avatar

    Bluetooth ja hands free sanojen välillä on sellainen merkittävä ero, että Bluetooth on standardi ja rekisteröity tavaramerkki, kun taas hands free on yleistermi asialle, jonka voi toteuttaa monella eri tavalla (perinteinen johto, bluetooth, tms.).
    Hands free termi olisi kyllä kaivannut hyvää käännöstä, mutta ilmeisesti sille ei vain suuren yleisön keskuudessa löytynyt mitään riittävän lyhyttä ja silti kuvaavaa korviketta ja sen takia se pääsi vakiinnuttamaan asemansa.

  2. Lena Salmi’s avatar

    Pidän tärkeänä kielikamppailua ylisummaan. Niin kauan kuin kiistelyä jatkuu, elän toivossa. Sitten kun ei enää kinastella, ollaan jähmetytty.

  3. Minna’s avatar

    Suurin osa sanastostamme on lainaa, osa uudempaa, osa todella vanhaa. Miksi siis huolestua näistä uusimmista lainoista?

    Wikipediasta selvisi muuten tuon Bluetooth-nimen mielenkiintoinen etymologia: “nimi annettiin 900-luvulla eläneen viikinkikuninkaan, Harald Sinihampaan mukaan, logo taas luotiin yhdistämällä skandinaaviset riimut Hagall ja Berkanan”
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Bluetooth

  4. Aki Hammarén’s avatar

    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että lainasanoja on ja tulee, mutta mieluiten näkisin ne suomenkieleen sovitettuna, kuten aiemmin mainittu sana “tuunata”. Yksi inhokkisanoistani on salibandy: suomalainen ja englantilainen sana yhdessä paketissa. Minusta se voisi saman tien kirjoittaa salibändiksi, kun se kuitenkin niin sanotaan. Minulle chat on sätti siksi, että se istuu paremmin suomenkieleen. Suomessa sanat kuitenkin kirjoitetaan niin kuin sanotaan, mikä on suomen kielen vahvuus. Odotan aikaa jolloin hand freesta muokkautuu jotain suomalaista, onhan laptopistakin tullut läppäri.

  5. jaana’s avatar

    Ihmettelen minäkin mitä vikaa tuossa tuunaamisessa on kuten Arikin tuossa edellä mainitsee. Eihän uusien sanojen syntyä voi estää. Saisimmeko jonkinlaisen kommentin asiaan Suomensuojelilta. Kiitos

  6. Suomensuojelija’s avatar

    Kiitos Juhalle täsmennyksestä. Olisihan bluetoothille silti voinut muotoutua ihmisten suissa jokin helpompikin sana. Itse en sellaista ole kuullut. Ehkä joku muu on.

    Jaanalle: tuunaamisessa ei siis minun mielestäni ole mitään vikaa, mutta monien muiden mielestä on. Kirjoitin aiheesta vajaa vuosi sitten otsikolla “Paha paha lainasana”. Linkki on tuossa yllä olevassa tekstissä.

  7. Anu’s avatar

    Tuosta ranskalaisten sodasta englantia vastaa: Itseäni ihmetyttää, että Ranskassa on yleisessä käytössä sellaiset sanat kuten weekend, parking ja email, kun täällä Quebekissä vastaaville on ihan oikeat ranskankieliset sanat eli fin de semaine, stationnement ja courriel. Nämä olivat siis vain pari esimerkkiä. Muuten en ole kovinkaan selvillä ranskalaisten kielisodan tämänhetkisestä tilasta, mutta quebekläiset ovat todella innokkaita kielensä suojelijoita.

  8. Gabi’s avatar

    Tuosta hands freestä. Keksin sille kerran hyvän suomenkielisen vastineen: etäri. Tarjoan vapaasti käytettäväksi:)

  9. Mikko’s avatar

    Tuo on totta, lainasanoja ei pääse mitenkään karkuun. Englannin kieliset sanat yleistyvät varsinkin nuoreten kielessä. Uskon, että monet nuorista käyttävät lainasanoja yksinkertaisesti siksi, että asia on helpompi ilmaista englannin kielestä lainatulla sanalla, kuin selkeällä suomen kielellä. En näe lainasanojen käyttöä esimerkiksi uutisissa millään tavoin pahana, sillä miten muuten ilmaistaisiin esimerkiksi tekstissä mainittu “hands free”.

  10. Bubi’s avatar

    Tuskin lainasanoista on haittaa suomen kielelle. Kieli on jo itsestään rikas ja jos jotkut haluavat tuoda uusia sanoja kieleen, minun puolestani hän on hyvä vaan. En usko, että kiellot edes auttavat tässäpauksessa. Nuoriso tuo sanat kieleen, vaikka niitä kuinka Kiinan tapaan sensuroitaisiin tai muutettaisiin. Luulen, että tämä herättäisi vain isomman kohun kuin se, että sanoja tulee lisää.

    Itselleni englannin kielen sanojen käyttäminen on jokapäiväistä ja minulle on aivan itsestään selvää sanoa sanat Bluetooth ja Hands Free. Syy voi olla nuori ikäni, juuri se sukupolvi ketä nämä sanat, lyhenteet ja vertaukset toivat tänne pohjoiseen.

    Tottakai sanat muuttuvat aikanaan ja saavat omat muotonsa. En tosin usko, että jo vakiutuneet sanat saavat mitään uusia muotoja ainakaan pakottamalla. Sanat muuttuvat jos muuttuvat.

    Uusia sanoja on putkahtanut tänne tämän tästä ja ne tulevat usein englannista, kuten niin moneen muuhun maahan. Se johtuu siitä, että englanti on kieli millä voit kommunikoida lähestulkoon missä tahansa. Toki Kiina ja Ranska voivat estellä englannin kielen “valta-asemaa” mutta se ei tule onnistumaan, ainakaan lähitulevaisuudessa. Maailman on menossa yhä globaalimpaan suuntaan ja kaikki yritetään saada ymmärtämään toisiaan. Vielä näyttää siltä, että englanti tulee olemaan tuo kieli, jolla kaikki kommunikoi jos globaalisuus menee äärimmilleen.

  11. Ronja’s avatar

    Enpä usko tuon kiinan idean herättävän kovin suurta ihastusta täällä meillä. Varsinkin nuorempien keskuudessa tulisi aika hiljaista jos lainasanat jätettäisiin pois. Onhan niitä lainasanoja ollut aina ja käsittääkeseni ne ovat usein suomalaistettuja väännöksiä ruotsin sanoista niin onhan se mukavaa vaihtelua saada lainasanoja välillä myös englannista.

  12. Turjake’s avatar

    Lainasanat voivat monessa tilanteessa olla todella hyödyllisiä, sillä ne saattavat kuvata jotakin asiaa yksinkertaisemmin kuin joku alkuperäiskielen sana. Kieli kehittyy, niin on aina tapahtunut. Nykyaikaisin ilmiö lienee englanninkielisten sanojen tuominen omaan kieleen, tai yleisemmin ulkomaiset lainasanat. Ne ovat osa slangia, mutta voisivat olla hyödyllisiä myös virallisessa kielessä. Kielen kehittymistä tuskin pystyy rajoittamaan ilman täydellistä poliisivaltiota, joten vapaa kehittyminen pitäsi sallia.

  13. Milla’s avatar

    Mielestäni lainasanat eivät tuhoa suomen kieltä. Kehittyyhän maailma muutenkin, on laajakuvatelevisiota, bluerayta yms. Miksi kielen pitäisi jäädä junnaamaan paikalleen, eikä kehittyä maailman mukana? Kaikista muutoksista ei välttämättä pidetä, mutta onhan kieli muuttunut jo tähän mennessäkin entisajoista.

  14. Jenna’s avatar

    Lainasanat rikastavat sanastoamme ja “kutistavat” maailmaa. Esimerkiksi eri puolilla maata voidaan kommunikoida helpommin, kun on yhteinen käsite jollekin asialle. Nyt kun hands freet, blurayt ja bluetoothit ovat rantautuneet Suomeen, miksi niiden nimiä alettaisiin muutella? Pysykööt käsitteet sellaisina kuin ne ovat nimetty. Lainasanoja ei tulisi pelätä. Niille tulisi antaa niille mahdollisuus, koska ne voivat olla helpommin ymmärrettävissä englanniksi. Itse en ainakaan keksi mitään kuvaamaan bluetoothia suomeksi. En ainakaan yhdellä sanalla.

  15. Suomensuojelija’s avatar

    Kuten sanottu tuolla ylempänä, lainasanoille on minusta selvä tarpeensa. Ei se silti estä yrittämästä “suomennosten” keksimistä. Niiden keksiminen voi olla esimerkiksi ihan vain vitsikästä.

    Jos uusien sanojen keksiminen kutkuttaa, kokeilkaa Akun ja Pellen kielikojetta. Siellä on viimeisenä tehtävänä uuden suomennoksen keksiminen. Kirjoitan niistä sanoista (eli tehdyistä ehdotuksista) täällä myöhemmin!

  16. Kaisa’s avatar

    Minun mielestäni lainasanojen käyttöä ja leviämistä ei voi oikein estää. Onhan esimerkiksi yritetty keksiä suomalaisia versioita iPodeille ja iPadeille, mutta yleisesti kuulee niistä puhuttavan juuri noilla sanoilla.

  17. NikO’s avatar

    Nykyisin jo periaattessa “kuollut” stadin slangi oli täynnä lainasanoja, eikä kukaan välittänyt niistä. Nyt kun puhutaan “nykynuorison kielestä”, on kauheaa, että käytetään sanoja “läppäri” ja “chatti” ja kuinka ne pilaavat suomen kielen. Mielestäni on törkeää puhua, että lainasanat pilaavat suomen kielen. Sitten meidän pitäisi keksiä uusi vastine mm. sanalle “tori” (ruotsiksi torg, lausutaan tori) Sitten vielä bluetooth. Se on tuotemerkki, aivan kuten Coca-cola tai Vogue, eikä sille tarvitse keksiä suomennosta, vaikka “bluuttarista” olen kuullutkin joidenkin puhuvan

  18. ville’s avatar

    Lainasanat eivät ole eikä tule olemaan haitta kielille. Lainasanat eivät haittaa kieliä sillä ne sulautuvat paikalliseen kieleen. Lainasanat monipuolistavat kieliä. Sen lisäksi ne saattavat tarkoittaa jotain mitä ei suomeksi pysty sanomaan. Kenenkään ei kannattaisi yrittää estää lainasanojen leviämistä, koska se on mahdotonta.

  19. Inni’s avatar

    Mielestäni lainasanat tuovat vain mukavaa vaihteluutta puhumiseen ja kirjoituksiin. Usein lainasanat voivat aivan kuin “virkistää” koko kirjoitusta. Lainasanat ovat myös usein hyvinkin järkeviä suomenkielessä, sillä usein jos niitä alettaisiin suomentamaan, niin niistä voisi tulla hyvinkin tökerön kuuloisia. Joskus sanat vain kuulostavat paremmilta ja järkevimmiltä esim. englanninkielisinä, ja silloin sellaiset sanat on hyvä vastaanottaa myös suomenkieleen.
    On aivan normaalia ja hyvä asia, että lainasanoja tulee eikä niitä tulisi kieltää, koska ne tuovat hyvää “eloa” suomenkieleen. Suomenkieliset sanat ovat joka tapauksessa pääasiassa ne, joita ihmiset eniten käyttävät, joten useammatkaan lainasanat eivät todellakaan kaada koko suomenkieltä. On vain hienoa, että suomenkieleen saadaan uusia sanoja.

  20. Kiinailmiö’s avatar

    Lainasanoja ei pääse – tai tule pääsemään pakoon. Kielet muuttuvat jatkuvasti globalisaation myötä. Monet pienemmät kielet ovat sammumassa, mihinkä pitäis vaikuttaa enemmänkin panostamalla kielen opetukseen, eikä kohdata vihaa lainasanoja vastaan. Lainasanojen tuleminen kieleen helpottaa kommunikointia ihmisten välillä ja tekee vieraiden kielten opettelusta helpompaa. Maailma on yhä kansainvälisempi ja eri kielten roolit korostuvat jatkuvasti.

    Kiinan kielen asema on vain parantunut viime aikoina ja runsaan asukaslukunsa takia on kielen asema turvattu. Aikoinaan puhutun
    kiinailmiön seurauksena Kiinan rooli kansainvälisenä tekijänä tulee vain
    vahvistumaan. Tämä tarkoittaa ulkomaalaisten suuntatumista yhä enemmän ja enemmän Kiinan markkinoille. Kiinan kielen opettelun merkitys tulee korostumaan yhä lisää. Ulkomaalaisten levittäytyminen Kiinan tulee tuomaan omat kielelliset vaikutuksensa eri maista, kuten edelllä mainitut lainasanat. Kyseisten asioiden vaikutuksesta on lainasanojen joutumista kieleen mahdotonta estää.

  21. Zinaari’s avatar

    Okei, tässä kirjoittaa suomen kielellä itsensä elättävä naikkonen. Olen journalisti ja copywriter. Rakastan suomen kieltä, mutta en ota siitä pätkääkään ahdistusta ja suosittelisin kaikkia pilkuviilaajia yms. relaamaan vähän. Tärkeintä kielessä on, että viestit menevät perille. Tällöin olennaisempaa kuin sääntöjen noudattaminen on toisen ihmisen kuunteleminen — herkkä suhde viestijöiden välillä.

    Itse ajattelen, että etenkään nettijutustelussa ei tarvitse stressata oikeinkirjoituksesta sen enempää kuin virallisesti hyväksytyn sanaston käyttämisestäkään. Se on samalla tasolla kuin keskustelu ystävien kanssa kasvokkain. Tällaisessa arkikäytössä kieli eläköön ja tehköön temppuja, se ei kaipaa kenenkään suojelua. Se on suurempi ja kauniimpi ja monimuotoisempi kuin yksikään sitä aitaava yksilö voi käsittää. Vapaa kieli on kaunis kieli. Guuglaaminen, googlaaminen, chattaaminen, tsättääminen, jukurtti, jogurtti, kaikki menee. Kunhan kirjoittajalla tai puhujalla on luonteva tatsi siihen parteen, jonka valitsee, niin kaikki on hyvin. Turha nipottaa.

    Mietin tätä juuri eri näkökulmasta aloitellessani tällaista *askaduunia, jossa kerään laina-aiheista sanastoa blogiin http://www.kulutusluottoja.info/lainasanasto.html Miksi taloussanasto on niin kamalaa mössöä? Juuri se kommunikaation herkkyys puuttuu tämän alan erikoissanastosta. Se on kapulakieltä, jossa sekoittuvat suomalaiset ja muun kieliset sanat painajaismaiseksi mössöksi. Kukaan ei viihdy näiden sanojen parissa. Kukaan ei voi rakastaa tällaista kieltä, tällaista ilmaisua. Tämä harmaa, uupunut diskurssi on todellista huonoa suomea ja siihen verrattuna pilkku- ja yhdyssanavirheet ovat täysin epäolennaisia. Ne harvoin tekevät viestistä vaikean ymmärtää, jos lukija vain on suopea, eikä takakireä. Sen sijaan rahoitusalan sanastoa ymmärtääkseen TÄYTYY olla takakireä. Sitä ei voi ymmärtää kieli-intuitiolla. Inhaa

  22. Sanaseppo’s avatar

    Arkipäivän helpottamiseksi englanti-suomi -sanastoa, jota itse käytän:

    Google – kookeli
    Bluetooth – luutuutti (asiayhteydestä kuulija yleensä tajuaa mistä on kyse)
    hands free – korvanappi (tai jokin laitetta kuvaava nimi)
    chat – sätti (onko sättiminen lainattu Germaniasta jo aiemmin?)

    Onkohan peräti suurin osa suomen sanoista lainaa?

  23. Suomensuojelija’s avatar

    Juu. Suurin osa sanoista on toki lainaa. Listastasi tuli mieleen vielä oman isäni käyttämä sana iipatti. iPadista tietenkin…