Jos suomen kieli olisi ruokaa

Flickr, by TamakiViime kuussa tein yhdessä kääntäjä Anna Sidorovan, lastenkirjailija Reetta Niemelän ja muusikko Sami “Jytäjyrsijä” Iivosen kanssa matkan Jekaterinburgiin, Tsheljabinskiin ja pieneen Ust-Katavin kaupunkiin Uralilla. Matkalla pidimme kirjastoissa ja kouluissa suomen kielen työpajoja. Opetimme siis Uralin lapsille suomea. Tavoitteena ei oikeastaan ollut varsinainen kielenopetus vaan jonkinlainen kulttuurikasvatus: maailmassa on erilaisia kieliä ja erilaisia ihmisiä. Puhuimme siis eri kielistä, soitimme vähän suomenkielistä lastenrokkia a la Jytäjyrsijät ja opetimme esimerkiksi, miten eläimet puhuvat suomeksi.

Yhtenä osana työpajoja Reetta Niemelä luki runojaan suomeksi ja lapset saivat arvioida, miltä heille täysin tuntematon kieli kuulosti, maistui ja tuntui. Vastaukset ylittivät ainakin omat odotukseni. Lapset kuuntelivat kiinnostuneina ja todella miettivät, minkälaisia tuntemuksia kieli herättää. Vastauksena saamistamme luonnehdinnoista olen kirjoittanut jo kertaalleen Suomensuojelijan Facebook-sivulle ja kolumnin Suomen Kuvalehden numeroon 45/2011. Nyt ajattelin kuitenkin jakaa kanssanne hieman enemmän makuelämyksiä. Muut aistit jätän vielä varastoon.

Ajatelkaapa itse, miltä kielenne maistuu. Uralin lasten mielestä monipuoliselta. Ja ennen kaikkea makealta! Tässä melkein kaikki kuvailut. Monet luonnehdinnoista (kuten makea) toistuivat.

  • aromikas
  • hellän maitoinen
  • hunaja
  • ihan kuin keksejä
  • iso makea tomaatti
  • jäätelön makuinen
  • jotain pientä kirpeää
  • karhea maku
  • keitetty ja pehmeä peruna
  • kiinnostavan makea
  • kiinnostavan makuinen
  • kiisseli
  • kinkun makuinen
  • kirpeä ketsuppi
  • kondensoitu maito
  • korkealta pudonnut, lässähtänyt tomaatti
  • kurkku
  • kuuma ja sula suklaa
  • kuuma suklaa
  • makean kermainen
  • mango
  • marenki
  • mehevä
  • pakastettu
  • persikka
  • pienireikäinen juusto
  • raikas
  • salaattimainen
  • sinappi
  • sitruunaa sokerin kanssa
  • sulaa suklaata
  • suolainen meri
  • tikkari
  • toffee
  • vadelma
  • vesimelooni
  • vihreää teetä ilman sokeria
  • viikuna

Miettikääpä puhuessanne, että jonkun korvaan kielenne maistuu sokeroidulta sitruunalta!

Tags: , ,

  1. Lena Salmi’s avatar

    Kysyin vajaa 3-vuotiaalta Siiriltä joululahjatoiveita: “Hunajaa.” Eikö muuta, yritin urkkia. “Iso vesimelooni ja ehkä mandariineja.”

  2. milaja’s avatar

    Hauska ajatus :D Löysin juuri tämän blogin, vaikuttaa mielenkiintoiselta.

  3. Kauko’s avatar

    Mukavaa, että suomen kieli herättää lapsissa pääasiassa positiivisia mielleyhtymiä. Ehkäpä syynä tähän lienee kielemme runsas vokaalien käyttö, joka “pehmentää” kieltä kummasti pitkillä vokaaleilla ja diftongeilla. Venäjän kielihän sisältää melko paljon konsonantteja, erityisesti useita peräkkäisiä konsonantteja suomen kieleen verrattuna.

  4. Anni’s avatar

    Ihastusta herättää yksityiskohtaiset, tarkkaan määritetyt kuvaukset. “Vihreä tee ilman sokeria, keitetty ja pehmeä peruna, pienireikäinen juusto ja korkealta pudonnut, lässähtänyt tomaatti.

    On mainiota havaita, kuinka lapset osaavat kielentää mielleyhtymiään ja samalla oivaltaa itsekin kielen rajattomat mahdollisuudet. Kuinka ihanaa olisikaan, jos me aikuisetkin jaksaisimme panostaa hieman arjen aherruksessa omaan kielenkäyttöömme ja kuvailla vaikkapa ystävillemme, kuinka tärkeitä he meille ovat.

  5. Katariina’s avatar

    Minulle on monta kertaa ulkomailla vieraillessani todettu, että kylläpä suomen kieli kuulostaa kauniilta. Muistan, kuinka joskus yläkoulussa ”kuulostelimme” suomen kieltä normaalia tarkemmin. Meidän tuli yrittää keksiä lause, joka kuulostaa ulkomaalaisten ihmisten korvaan mahdollisimman kauniilta. En muista, mihin lauseeseen parini kanssa päädyimme. Mieleeni on kuitenkin jäänyt opettajamme esittelemä lause, joka hänen mukaansa oli joskus äänestetty suomen kielen kauneimmaksi: ”Aja hiljaa sillalla.”

    Lauseessa toistuvat todella pehmeän kuuloiset äänteet /a/ ja /l/. Olen hyvin samoilla linjoilla Kaukon mielipiteen kanssa. Pitkät vokaalit ja diftongit ovat varmasti syy sille, että näidenkin suomen kieltä “maistelleiden” lasten mielleyhtymät olivat hyvin positiivisia.

  6. pimpula’s avatar

    Kumpa jokainen meisät löytäisi sisältään lapsen joka osaa kuvailla sanoja noin monimuotoisesti ja värikkäästi.
    Minua ilahdutti suomenkielestä löytyvät eksoottiset vivahteet kuten mango ja sitruunaa sokerin kanssa.

  7. Eliisa’s avatar

    Lasten suusta tulevat kommentit ovat ihanan konkreettisia, kuten esim. “korkealta pudonnut, lässähtänyt tomaatti”. Juuri tällaiset konkreettiset ilmaisut kuvaavat hyvin asian todellista tilaa tai ominaisuutta.

  8. Nina’s avatar

    Mielenkiintoisia kommentteja!
    Olen kuullut myös, että kauneimmiksi suomen kielen sanoiksi äänestetään usein sellaisia, joissa on Katariinan mainitsemat kirjaimet /l/ ja /a/. Esimerkiksi lilja, helmi, suudelma… Ihaniltahan nuo kuulostavat!

  9. A.P’s avatar

    Hauskoja makuja on tullut esille suomen kielestä. Nyt ku on lukenut tätä blogitekstiä ja muiden kommentteja niin pistää miettimään itsekin miltä suomen kieli maistuu. Mielenkiintoista olisi kysyä samaa suomalaisilta lapsilta ja tehdä vertailu. Uralin lasten mielestä suomen kieli on varsin makea, mut olisiko suomalaiset lapset samaa mieltä? Koetaanko oma kieli kauniilta ja positiiviselta, vaikka käyttää kieltä joka päivää? Kaukon huomautus vokaaleista ja diftongeista pistää kiinnittämään suomen kieleen. Tosiaan että ne “pehmentävät” kieltä.

  10. Päivi’s avatar

    Ihana ajatus kuulostella mille kieli maistuu! Lasten kommentit asiaan olivat erittäin persoonallisia ja hellyyttäviä. Seuraavan kerran ulkomailla julkisissa kulkuvälineissä puhuessani suomea, täytyy muistaa, että se voi maistua jonkun paikallisen korvaan mm. vihreältä teeltä ilman sokeria. Olisi mielenkiintoista toteuttaa tämä sama suomalaisille lapsille jonkun vieraan kielen suhteen. Pystyvätkö kaikki lapset todella tuollaiseen mielikuvituksen rikkauteen kuvaillessaan kielen makuja kuin Uralin lapset?

  11. Isss’s avatar

    Suomen kieltä ei olekaan tullut ennen ajateltua maun kannalta. Mielenkiintoinen näkökulma. Itselläni makustelusta tulivat mieleen murteet. Mielestäni murteet tuovat sanoihin mausteisuutta, jolloin sama sana kullakin murteella, tässä tapauksessa maistuu erilaiselta. Esimerkiksi sana kahvi muuttuu minun makuuni rouheisemmaksi mitä eriskummalliselta se omaan suuhun kuulostaa. Esimerkiksi kahvee, kahavi, kohvi.

  12. Kata’s avatar

    Olen matkustellut paljon ja asunutkin pariin otteeseen ulkomailla. Kun ulkomaalaiset ystäväni ovat kuulleet minun puhuvan suomea he ovat naureskelleet ja todenneet, että se kuulostaa hassulta tai oudolta. Ihana kuulla, että Uralin lasten suussa suomen kieli maistui hellän maitoiselta, makealta ja suklaiselta. Hauskin oli kuitenkin ehkä korkealta pudonnut, lässähtänyt tomaatti.

  13. Santeri’s avatar

    Monikielisessä koulussani ruokaa inhotaan, mutta suomen kieltä halutaan ehdottomasti ainakin pienissä määrin oppia.

  14. Anni’s avatar

    Kerrassaan hurmaavia kuvauksia suomen kielestä! Minun huomioni kiinnitti erityisesti maku ”korkealta pudonnut, lässähtänyt tomaatti”. Mielenkiintoinen kuvaus. Olen monesti kuullut ulkomaisilta ystäviltäni suomen kielen, erityisesti Helsingin seudun puhutun kielen, kuulostavan hyvin töksähtelevältä. Ehkä tämä korkealta putoava lässähtäminen kuuluu myös suomen kielen fonologiassa.

    Tein itse kirjoituksen innoittamana samanlaista tutkimusta norjalaisten ystävieni ajatuksista suomen kielestä. Nämä ystäväni ovat kaikki 20-25-vuotiaita ja suomea puhumattomia. Saamiani vastauksia oli muun muassa seuraavat:

    - herkullisen suolainen lakritsi
    - hubba bubba –purukumi
    - kuiva, kova ruisleipä
    - lapskoussi eli ”sekasotku” (yleinen ruoka skandinaviassa, joka on tehty perunasta, naudanlihasta ja kasviksista)
    - pähkinäinen
    - sitruuna, joka on sekä hyvää että pahaa
    - suola
    - viina

    Monet suosivat vastauksia suolainen tai makea. En kuitenkaan tyytynyt näihin, vaan vaadin tarkempia vastauksia; onhan makean ja suolaisen kategorioiden alla monia ja taas monia eri makuja. Yritin kaivaa haastatelluistani jotakin yhtä spesifiä kuin korkealta pudonnut, lässähtänyt tomaatti tai pienireikäinen juusto, tai yhtä makuhermoja kutkuttavaa ja veden kielelle nostavaa kuin hellän maitoinen tai makean kermainen. Ilmeisesti haastateltavani pohtivat ennemminkin kokemuksiaan tai kuviaan suomesta, suomalaisista ja suomalaisesta ruoasta/makeisista. Listaan löysi tietysti tätä kautta tiensä myös yleisesti suomeen liitetty maku viina.

    Olisi mielenkiintoista kysellä tarkempia selityksiä mauista: miksi suomi maistuisi juuri viinalle? Se voisi tietysti liittyä suomalaisten imagoon alkoholin suurkuluttajina, mutta itse suosisin selitystä suomen kielen päihdyttävästä ja kenties addiktoivasta vaikutuksesta. Jotain pientä kirpeää ja sitruunaa sokerin kanssa –kuvauksista voisi päätellä suomen kielen olevan joillekin miellyttävää ja piristävää kun taas toisilta se vetää naaman kurttuun, silmät ristiin ja leukaperät vetämään. Henkilökohtainen suosikkini oli aistillinen kuvaus kuuma ja sula suklaa. Mieltäni ilahduttaa se, että suomen kieltä voi kuvailla täyteläiseksi ja samettiseksi pehmeydeksi. Olkoonkin niin, että se saattaa liian suurena annostuksena aiheuttaa pahoinvointia.

  15. Noora’s avatar

    Aloin heti pohtia miltä suomen kieli minusta maistuu. Sain varsin mauttomia makuja päähäni. Uralin lasten maut olivat omiini verrattuna todella positiivisia ja monipuolisia! Minuakin rupesi kiinnostamaan saman tehtävän tekeminen suomalaislapsille.

  16. Jassu&Lupe’s avatar

    Mielenkiintoinen näkökulma. Emme ole ikinä ajatelleet, että sanat joita puhumme voisivat maistua joltakin. Uralin lapset olivat aika luovia keksiessään hauskoja kuvauksia suomen kielestä. Mielestämme suomen kieli maistuu sienikeitolta, koska suuta ei avata hirveästi.

  17. J&A’s avatar

    Erikoinen näkökulma asiaan. Uralin lasten mielipiteet olivat erittäin positiivisia ja kivoja, mutta itse emme olisi ajatelleet, että suomen kieltä voisi kuvailla suolaisen meren tai sulan suklaan makuiseksi. Mielestämme kieli ei oikein “maistu” miltään. Tai sitten suomen kieli ei maistu suomalaisille miltään.

  18. Johanna’s avatar

    Varmaan Nooran mainitsema suomen kielen mauttomuus johtuu samasta kuin oman syljen mauttomuus. Se kun on jatkuvasti omassa suussa, niin ei sitä niin vain maista. Jonkun muun sylki sitten tuntuu oikeasti maistuvan joltain.

    Äsken YouTubessa vähän aikaa kuunneltuani venäjä alkoi maistua kiinalaiseen makeaan chilikastikkeeseen kastetuilta friteeratuilta kanapaloilta, mutta venäläisille se lienee aika mauton.

  19. Axheli’s avatar

    Suomenkielihän oikeest maistuu iha karseelt. Se maistuu tyylii seuraavilt

    pahvilaatikko
    Koivun lehti
    Mätä kala

    Suomen kieli on iha hemmetin vaikeet