Voit antaa palautetta tästä blogista tai Suomensuojelija-kirjasta joko julkisesti näillä sivuilla tai lähettämällä postia osoitteeseen lari_at_suomensuojelija.fi.
-
Hyvä Lari,
tutustuin juuri kielipoliittiseen toimintaohjelmaan, jonka löysin blogi-sivuiltasi. Ilokseni huomasin myös Sinun olleen mukana vaativassa ja varmasti aikaa vievässä projektissa. Tuotos on erityisen antoisa ja ajatuksia herättävä. Kiitos siis panostuksestasi.
Yliopisto-opiskelijana luin erityisellä huolella kappaleen 5, jossa käsitellään yliopisto- ja tiedemaailman lingua francan, englanninkielen, ylivaltaa. Totta puhuakseni, vasta nyt ymmärsin jäädä pohtimaan asian vaikutusta omaan opiskeluuni Helsingin yliopistossa. Olenhan jo useamman vuoden ajan pitänyt itsestään selvyytenä sitä, että jotkut kurssit suoritetaan tai ainakin tiivistelmät laaditaan englanniksi tai jollain toisella valitulla kielellä, omassa tai jossain toisessa tiedekunnassa. Enkä ole tätä edes tajunnut kyseenalaistaa: Onko tämä tarpeellista? Miksi näin tehdään? Tuleeko tuotoksestani parempi tai ansioituneempi ulkomaankielisenä? Tuskin nimittäin omat, toisen vuoden opiskelijan tuotokset vielä riittävät kansainvälisen julkaisusarjan artikkeleiksi vaikka kuinka ovat englanninkielisiä.
Koska ymmärrykseni mukaan pyrit saamaan meitä lukijoita itse ajattelemaan rakasta äidinkieltämme ja sen käyttöä, voinen todeta iloksesi, että ainakin yksi lukija on nyt entistä valveutuneempi suomenkielen käyttäjä. Voin ainakin seuraavan kurssin kohdalla tiedustella professorilta tai yliopiston lehtorilta perusteita englanninkielisiin tiivistelmiin, kysyä mitä lisäarvoa näin toimien haetaan ja ehkäpä – kuka ties – saan perustellun ja harkitun vastauksen tai ainakin mahdollisuuden herätellä luennoitsijan pohtimaan kielivaateen oikeutusta.
-
Hei. Kuulostaa hienolta. Veikkaan kyllä, että saat kyselyihisi vastaukseksi “tiede tehdään nykyään englanniksi, siksi sitä pitää harjoitellakin englanniksi”. Tiedehän on toki kansainvälistä, sitä en kiellä, mutta minusta on tärkeää muistaa, että tieteellä on tehtävänsä myös Suomessa. Itse kannatan siksi rinnakkaiskielisyyttä. Tiedettä pitäisi tehdä _sekä_ suomeksi (tai ruotsiksi) _että_ englanniksi tai muulla kansainvälisellä kielellä. Auli Hakulinen on muuten kirjoittanut aiheesta hyvän artikkelin uusimpaan Tieteessä tapahtuu -lehteen. Kannattaa vilkaista.
Ja vielä pieni korjaus. Minä en siis ole ollut mukana tekemässä kielipoliittista toimintaohjelmaa. Olen vain kommentoinut muutamia lukuja. Omassa kirjassani olen sen sijaan soveltanut muun muassa toimintaohjelman ajatuksia sellaiseen muotoon, että jokaisen pitäisi olla mahdollista niihin tarttua.
-
Arvoisa Lari,
Hei! Olisipa hauskaa tutustua ja tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi meillä on oma verkkosivustomme http://WWW.FIN2RUS.RU. Se on ilmainen Venäjä-Suomi-Venäjä nettisanakirja. Se on perustettu vuonna 2008 ja nykyään kehittää nopeasti. Uusia sanoja lisätään päivittäin. Jos haluat osallistua tähän projektiin – täytyy vain rekisteröidä tässä http://www.fin2rus.ru/register/.
Kiitos ja näkemiin!
-
Terse,
Olen asunut nyt 18 vuotta pysyvästi ulkomailla ja vasta viimekäynnilläni, vähän pidemmällä sellaisella, huomasin kuinka paljon suomenkieli on muuttunut englanniksi. Uudissanat sikseen, mutta erityisesti minua hämmensi se, että englannin kieltä käytetään myös silloin, kun tarjolla olisi parempia ja useampia näppäriä ja eteviä suomenkielen sanoja.Ironista kyllä, englannin kieli tuskailee oman köyhtymisensä kanssa, joskaan ei lainasanojen muodossa. (Jos suomenkielen “pimeä puoli” kiinnostaa, lue vaikka Don Watson: Death Sentence – the decay of public language ISBN 1 74051 206 5)
Kirjoitan itse suomalaiseen mediaan ja pidän samalla englanninkielistä nettisivustoa. Taistelen siis kahden kielen puolesta, mutta en niiden yhdistämisestä. Molemmat kielet ovat rikkaita ilmaisukyvyltään.
Suomenkieli – äidinkieleni – tarvitsee sinunkaltaisia taistelijoita. Liityn joukkoosi ja teen kaiken minkä voin. En vain kielen säilyttämiseksi, mutta myös sen rikastuttamiseksi. Blogi on loistava ja sen kieli on kaunista. Jos voin auttaa, teen sen mielelläni.
-
Hei Lauri. Aika vakuuttava projekti on itselläsikin menossa! Tervetuloa tähänkin joukkoon joka tapauksessa. Voin kuvitella, että englannin määrä suomalaisen puheen joukossa on lisääntynyt 18 vuodessa valtavasti. Englannin asema ylipäänsä on Suomessa todella vahva.
Kiitos myös kirjavinkistä. Vaikuttaa kiinnostavalta, mutta on vähän heikosti saatavilla täällä toisella puolella maailmaa.
-
Hei Lari! Kiitos linkityksestä. Yhteisellä asialla, iloisin – ja joskus vähän kärkevinkin – mielin. Suojellaan suomea ja viedään ilosanomaa eteenpäin.
-
Hyvä Lari
Opiskelen filosofiaa ja minua kiinnostaa kielen eksistentiaalinen tehtävä. Heideggerin mukaan: “Kieli on olemisen talo, johon ihminen asettuu asumaan. Ajattelijat ja runoilijat ovat tämän asunnon vartijoita.” Tämän perusteella voidaan myös ajatella, että kieli pukee ajatuksemme sanoiksi ja lauseiksi. Toisaalta kieli on myös ajattelumme väline.Onko kielen köyhtyminen (myös Laurin huolen aihe) seurausta siitä, että itseasiassa meidän ajattelumme on köyhtymässä? Toivottavasti kysymyksessä on vain pintailmiöistä kiinnostuneen median ominaisuus ja että kieli on edelleen rikasta valtamedian ulkopuolella. Toisaalta iso osa länsimaiden ihmisistä on tämän median vallassa eli nopeat pintailmiöt tulevat heidän (ja meidän) kieleen ja edelleen ajatuksiin. Onko yleinen media luonut noidankehän ja jäävätkö syvälliset ja hitaat ilmiöt ajattelematta? Mielestäni tämä on erittäin huolestuttavaa. Vastaanottimia ei tietysti voi sulkea, mutta ilmiön tiedostaminen on tärkeä askel taistelussa ilmiötä vastaan. Mutta mikä on seuraava askel?
Onko sinulla tai muilla jotain ajatuksia ja tietenkin – oletteko kanssani samoilla linjoilla vai olenko aivan hakoteillä…
-
Hei vaan Harri. Olen itse ollut aika paljon tekemisissä kognitiiivisen kielitieteen kanssa, jossa ajatellaan (ilmeisesti) hieman esittämääsi tapaan, että ihminen hahmottaa maailmaa kielen kautta. Tai siis kieli ja ajattelu kulkevat käsi kädessä (pysyäkseni Heideggerin tapaan metaforisella tasolla
). Tällöin voi tietysti ajatella, että kielen köyhtyminen ja ajattelun köyhtyminen liittyvät myös toisiinsa. En nyt vain ole kauhean vakuuttunut siitä, että kieli olisi köyhtymässä. Sanoisin jopa, ettei ole. Sen sijaan esille ottamasi syvällisten ja hitaiden ajatusten häviäminen nopeille pintailmiöille on varmasti ihan totta.
8 kommenttia
Tämän artikkelin kommenttisyöte
Trackback link: http://www.suomensuojelija.fi/kommentoi-kirjaa/trackback/