Klassikkoesimerkki lienee sisu. Sisukkuutta pidetään erityisen positiivisena ja jotenkin myös erityisen suomalaisena ominaisuutena. Sen merkitystä on myös vaikea selittää ulkomaisille. Siinäpä sana, joka määrittelee suomalaisuutta.

Hieman samanlaista henkeä uhkuu sana perkele. Jo ääneen lausuttuna se kuulostaa jotenkin suomalais-ugrilaiselta. Kuvaava esimerkki sanan voimasta löytyy M. A. Nummisen eräältä taannoiselta livelevyltä, jossa hän esittää kappaleensa Perkele ruotsalaiselle yleisölle. Kappale alkaa pitkällä pianointrolla ja loppuu heti intron jälkeen Mauri Anteron painokkaasti lausumaan sanaan perkele. Ja ruotsalaiset nauravat: ”Hoho, hassuja nuo finskit.”

Muitakin suomalaisuutta uhkuvia suomen kielen sanoja on itse asiassa käytetty huumorimielessä ulkomailla. Esimerkiksi MTV-televisiokanavan äijähuumoriurpoilija Bam Marguera on esiintynyt ohjelmassaan ISÄNTÄ-paita päällä. Trendikkäillä kansainvälisillä vaatemerkeillä aina Dieselistä lähtien on ollut vaatteita, joihin on printattu eksoottisen kuuloisia suomalaisia sanoja kuokasta kossuun.

Se pohjustuksesta eli asiaan. Kerään pientä kokoelmaa ”suomalaisuuden sanoja” opetus- ja mahdolliseen muuhun käyttöön. Pyydän siksi apuanne. Kommentoikaa seuraavaa listaa. Keksikää ja perustelkaa uusia sanoja.

(Huom! Olen päivittänyt listan ehdotustenne perusteella perjantai-iltana.)

• askartelu
• avanto
• avanto
• häjy
• hankiainen, hankikanto
• huopatossut
• isäntä
• järvi
• joulupukki
• kaamos
• kännykkä
• karvahattu
• kinos
• koivu ja tähti
• kossu
• kylmä
• lenkkimakkara
• lumi
• luonto
• maito
• mämmi
• Matti ja Maija
• meri
• mökki
• pannuhuone
• perkele
• pilkki
• pimeys
• pitkäripainen
• poro
• puukkojunkkari
• räiskäle
• raitapaita
• rakkaus
• ralli
• räntä
• räppänä
• rökäletappio
• ruis
• ruokamulta
• ruotsi
• salmiakki
• salmiakki
• sauna
• saunakalja
• sauvakävely
• sininen ja valkoinen
• sisu
• sonta
• talvi
• valo
• vihta ja vasta
• äijä
• äiti

Useimmat ovat varmasti kuulleet eskimoiden kymmenistä, joidenkin lähteiden mukaan jopa sadoista, lunta kuvaavista sanoista. Lukuisten lumisanojen on katsottu ilmentävän lumen merkitystä kyseisissä kulttuureissa. Ajatellaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Mille meillä suomalaisilla sitten on monta nimeä? No, ainakin humalassaololle. Tiina Onikki-Rantajääskö luettelee niitä kirjassaan Sarjoja karkeasti arvioiden viisisataa. Ja mukana on pelkästään sellaisia ilmaisuja, jotka noudattavat rakennetta olla jossakin (ovat siis paikallissijaisia olotilanilmaisuja). Tällaisia ovat esimerkiksi tutut olla kännissä, olla juovuksissa, olla pienessä sievässä, olla hiprakassa tai olla räkä poskella.

Kaikkia viittäsataa ette varmasti ole ikinä kuulleetkaan, enkä niitä kyllä tähän jaksa kopiodakaan. Olen kuitenkin valinnut listan omia suosikkejani. Näitä voitte käyttää, kun ensi viikolla tulee puhe vapunvietosta:

• olla mäkäräisissään
• olla vaalityössä
• olla kellonvetotuulella
• olla tynnyrityössä
• olla kemuissaan
• olla ilmakuopassa
• olla virtapäällä
• olla tippa päässä
• olla kallellaan
  
• olla täystuhossa
• olla lanttarat vinossa
• olla aivohöyryssä
• olla mykkyrässä
• olla järkivapaassa tilassa
• olla vörkaakelissa
• olla löntökässä
  
• olla takapää epäkunnossa
• olla tupenkoettelemistuulella
• olla naurutuulella
• olla villissä
• olla kirpilässä
  
• olla hotelli Sorbuksessa
• olla rähmäkäpäläisillään
• olla puolikupposissaan
• olla törönlörössä
  
• olla komiteassa
• olla iltakoulussa
• olla onnelassa
• olla lämmikkeessä
• olla lasiruusussa
• olla tappuroissaan
• olla naula päässä
• olla omenissaan
• olla trällissä
• olla hellureituulella
• olla luteenmyrkyssä

(Lähteenä Tiina Onikki-Rantajääskö: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä, SKS 2001)

Ja eikun sitten vapunviettoon keksimään lisää humalasanoja!

Tämän blogin päivitystahdin hitaudesta huolimatta en ole vain lepäillyt. Kirjoittelen nimittäin ajatuksiani suomen kielestä nyt myös kahdessa uudessa yhteydessä. Ensimmäiset kirjoitukset ovat jo luettavissa.

Aiemmin jo mainitsinkin, että Aku Ankka -lehden blogiin tulee jatkossa myös Suomensuojelija-juttuja. Esittäydyin siellä pari viikkoa sitten ja nyt on julkaistu myös ensimmäinen varsinainen kirjoitus. Käykää lukemassa, mitä sanon kääk-sanasta. Muistakaa kommentoida!

Olen myös sopinut kirjoittavani kevään aikana kolumneja Suomen Kuvalehteen. Ensimmäinen, Suomen maabrändiä ruotiva kirjoitus julkaistiin jo 12. helmikuuta, lehden numerossa kuusi. Seuraava on tulossa 17. maaliskuuta. Kuvalehden kolumnit eivät valitettavasti ole verkossa luettavissa, joten en voi niitä tänne linkittää.

Tämä blogi on kuitenkin edelleen ensisijainen kirjoituspaikkani. Seuraavaksi on tulossa katsaus siihen, mikä viime vuosikymmentä tarkoittavista sanoista on tällä hetkellä voitolla: ensikymmenluku, nolkytluku vai ehkä nollis.

]]> http://www.suomensuojelija.fi/2010/02/uusia-yhteistyokuvioita/feed/ 2 http://www.suomensuojelija.fi/2010/01/pitaisiko-itkea-vai-nauraa/ http://www.suomensuojelija.fi/2010/01/pitaisiko-itkea-vai-nauraa/#comments Fri, 22 Jan 2010 11:16:44 +0000 Suomensuojelija http://www.suomensuojelija.fi/?p=169 En yleensä ärsyynny kielestä. Tämänkin blogin kommenteissa on taivasteltu esimerkiksi tuunata-verbiä, tavallaan-sanaa ja niinkua. Minusta näille kaikille on paikkansa. Ei välttämättä kaikenlaisissa puhumisen ja kirjoittamisen lajeissa, mutta useissa yhtä kaikki. Silti vierellä oleva logo saa jostain syystä minut hermostumaan.

Onhan näitä nähty: esimerkiksi mainoksissa ja kirjojen kansissa tavuviiva unohtuu usein, jos yhdyssanan alku- ja loppuosa sattuvat eri riville. ”Liik enne vira ston” logo on kuitenkin uutta, sillä rivityksessä ei ole mitään logiikkaa. Ongelmana ei ole vain se, että kirjoitetun kielen normeille annetaan piutpaut. Vakavampaa on luettavuuden kärsiminen. Siis ihan yksinkertaisesti se, että tekstiä on hankala lukea. Kun kieltä käytetään tahallisesti epäselvästi, lukija ärtyy.

Toivon, että Liik-enne-vira-stossa ei suhtauduta yhtä arrogantisti muunlaiseen käytettävyyteen. Muuten kuulisimme virastosta seuraavanlaisia selityksiä:

• ”Oho, meillä paloi vahingossa vihreä valo joka suuntaan. Sori.”
• ”Siis ei kai se nyt haittaa, jos vasen kaista menee välillä oikean yli, eihän?”
• ”Ai siis oliko näiden lähijunien tarkoitus kulkea joka päivä?”

Asialla tässä niin kuin monesti viime aikoina ovat viranomaiset. Katsokaa vaikka tämä ja tämä. Miksi oi, miksi tämä uusi trendi?

Ennen joulua alustin täällä viime vuosikymmenen nimestä, ja keskustelu onkin sen jälkeen ollut kiihkeää. Mitään lopullista vastausta ei tietenkään ole syntynyt. Kielitoimiston ehdottama ensikymmenluku on saanut varteenotettavan haastajan esimerkiksi nollakymmenluvusta, joka lyhenee puheessa kätevästi muotoon nolkytluku. Selvää on kuitenkin, ettei mikään näistä ole vielä erityisen vakiintunut. Vuosikymmen jätti kuitenkin myös paljon pysyviä sanoja kieleemme. Seuraavassa siis esillä vuosikymmenen sanat!

Vuosikymmenen sanoja voi listata monista lähtökohdista: on aivan uusia, on vanhojen sanojen uusia tulemisia, on hauskoja, on puhuttaneita. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti ja Mitä missä milloin -kirja listaavat vuosittain (kirjakielen) sanoja, jotka ovat joko uusia tai muuten vain runsaasti käytettyjä. 1980-luvulta voi poimia vaikka listan paikallisradio, rikesakko, cd-levy, matkapuhelin, ystävänpäivä, saattohoito ja elämänkatsomustieto. 1990-lukua taas määrittävät esimerkiksi sanat uusavuttomuus, kotisivu, hymiö, pätkätyö, sauvakävely, lasikatto, infoähky ja viinaralli.

Mitkä sanat sitten kuvaisivat nollakymmenlukua? Seuraavassa on muutama eri näkökulmasta laadittu viiden sanan lista. Ehdotukseni viime vuosikymmenen sanoiksi,  olkaa hyvät:

Viisi 2000-luvun puhekielen sanaa
ihku
tuunata
ege
pissis
heruttaa

Viisi 2000-luvun laitetta
taulutelevisio
digiboksi
muistitikku
mokkula
älypuhelin

Viisi 2000-luvun lainasanaa
googlettaa
dissata
blogi
handsfree
citykani

Viisi 2000-luvun oivallusta
mäyräkoira
salarakas
laajakaista
vertaisverkko
etanaposti

Viisi 2000-luvulla puhuttanutta ilmiötä
ilmastonmuutos
tosi-tv
piratismi
sikainfluenssa
metroseksuaalit

Myönnän, että listat ovat hieman mielivaltaisia eivätkä erityisen tasakoosteisia. Mutta jostakin pitää aloittaa. Antakaa siis palaa: Mitkä sanat teidän mielestänne kuuluisivat esitetyille listoille? Entä minkälaisia muita listoja itse tekisitte?

Pakollinen mainos: Lisää uudissanoista ja niiden synnystä löytyy kirjasta Mummonsuomi laajakaistalla. Kirjoittajina allekirjoittanut ja Annukka Varteva.

Hei. Tässä jo aiemmin lupaamani kielisammakkotiedote tuoreeltaan luettavaksenne. Saa kommentoida. Kiitokset kaikille niin täällä kuin sähköpostissakin ehdotuksia tehneille!

Näihin päädyttiin laitoksella tänä vuonna. Erityisesti helmiehdotuksissa oli niin hyviä, että luulisi ensi vuodeksikin riittävän.

Helsingin yliopisto: Vuoden kielihelmi ja -sammakko valittu

Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos on valinnut vuoden 2009 kielihelmen ja -sammakon. Vuodesta 1999 jaetuilla kielihelmi- ja kielisammakkovalinnoilla halutaan kannustaa ja rohkaista kansalaisia ja viranomaisia elävän kielen käyttämiseen.

Vuoden kielihelmi on komisario Ilkka Iivarin oivaltava kielenkäyttö poliisitiedotteissa. Iivari on kirjoittanut Kanta-Hämeen poliisilaitoksen tiedotteita sekä kolumneja eri lehtiin. Iivarin teksteissä tuntematon Picasso tuhrii tussilla, ikkunat helähtävät ja Heikki Heijastin unohtuu pimeällä pöytälaatikkoon. Iivarin esimerkki osoittaa, että vakavistakin asioista voi kirjoittaa elävällä suomen kielellä ilman virastokielen koukeroita. Tämän vuoden kielihelmivalinnalla halutaan myös nostaa esiin se, että kieli on keskeisellä sijalla monissa yhteiskuntaa ylläpitävissä ammateissa. Paitsi poliisin työssä myös esimerkiksi hoiva-alalla, opetuksessa ja lainsäädännössä tarvitaan sujuvaa ja ymmärrettävää kieltä.

Toisella tapaa kunnostaudutaan, kun unohdetaan kokonaan ymmärrettävyys. Tämänvuotinen kielisammakko on vieraskielisten nimitysten ja termien harhauttava tai sumentava käyttö. Huipentumana voi pitää  Tampereen yliopistollisen sairaalan osastoa Stroke unit, jonka nimestä on ilman hyvää englannin kielen taitoa hankalaa päätellä, että ”yksikössä hoidetaan ja tutkitaan akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita potilaita”. Vieraiden kielten käyttö esimerkiksi liike-elämässä on jo liiankin tuttua (esimerkkinä credit/debit-keskustelu), mutta viranomaisten englannin käyttöä voi pitää huolestuttavana ilmiönä.

Kunniamaininta annetaan samassa hengessä mäkihypyn ja yhdistetyn uudelle lajiyhdistykselle Finnjumping ry:lle. Ehdotamme, että media käyttää omaa harkintaansa ja suomentaa Finnjumping-nimen yhdistyksestä kirjoittaessaan.

Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos kehottaa kaikkia iloiseen kielenkäyttöön tulevanakin vuonna!

Keskustelu laitoksella on jo vilkkaassa käynnissä, mutta uusia ehdotuksia otetaan edelleen vastaan. Vaikuttakaa ja tehkää ehdotuksia. Parhaat välitetään eteenpäin ja voinpa arpoa niiden kesken, joiden ehdotus pääsee lopulliseen tiedotteeseen, yhden Suomensuojelija-kirjan. Huisia!

Tässsä inspiraatioksi poimintoja vuosien varrelta:

• Sammakko 2005: valtiovarainministeriön lanseeraama käsitehirviö tuottavuuden toimenpideohjelma
• Helmi 2004: Linnanmäen huvipuiston huvittelulaitteiden uudet supisuomalaiset nimet: Pikajuna, Kieppi, Kuuputin jne.
• Sammakko 2003: ääkkösten aakkostumisen
• Helmi 2002: Tietoalojen liitto (uudisti IT-alan tehtävänimikkeet), erityismaininta Jaana Kaparille
• Helmi 2001: Aku Ankan kieli
• Sammakko 1999: Kela ja liikamaksun kohtuullistaminen

Edellisistä blogikirjoituksistani käy jo varmaankin selväksi, mitä mieltä olen englannin kielen käytöstä suomalaisessa kontekstissa. Erityistä hilpeyttä nimi herättää minussa siitä syystä, että siinä käytetään sellaisten suurten mäkihyppymaiden kuin Englannin,Yhdysvaltojen ja Australian pääkieltä. Eiköhän vaikkapa saksankielinen nimi olisi ollut parempi, jos tässä on kansainvälisyyttä haviteltu.

Mäkihyppääjäressut (johtohenkilöineen) ovat ilmeisesti viettäneet viime aikoina niin paljon aikaa harjoitusleireillä esimerkiksi Liverpoolissa, Sydneyssä tai Los Angelesissa, ettei heiltä suomen kieli enää taivu. Siksi ajattelin, että me voisimme ystävällisesti keksiä näille entisille mäkikotkille ja nykyisille hilleagleille suomenkielisen nimen, jota he voivat käyttää edes kotimaassa käydessään. Tässä pari ehdotusta. Saa jatkaa:

• Suomen hiihto ja hyppy
• Suomihyppely
• Finnipomppu
• Finnjumpperit

Lisäys. Olen yrittänyt hieman seurata, suostuuko media tosiaan kutsumaan yhdistystä tuolla nimellä. Ensiuutinen meni tuollaisenaan läpi, mutta muuta en ole vielä nähnyt. Minusta tässä olisi medialla skarppaamisen paikka. Ruvetkaa käyttämään jotain edellä mainituista siihen asti, kunnes antavat itselleen kunnollisen suomenkielisenkin nimen!

Kieli on useimmiten vakava puheenaihe. Tässäkin blogissa huomaan jo ehtineeni valittamaan yhdestä jos toisesta asiasta. Siksi on pakko muistuttaa, että kieli on myös hauskanpitoa. Esimerkiksi sanaleikit, arvoitukset ja useimmat vitsitkin pelaavat kielen moniselitteisyydellä ja huvittavuudella.

Hauskanpito ja luova kielenkäyttö ovat tärkeitä myös suomen kielen hyvinvoinnin kannalta. Ne ikään kuin pitävät kielen virkeänä. Yksi esimerkki ovat uudet sanat.  Suomensuojelija-kirjassa olenkin listannut sanoja, jotka ovat ainakin minulle ja sanojen keräämisessä auttaneille tutuilleni uusia – ja kaiken lisäksi aika hauskoja. Tässä pari esimerkkiä:

• ikeapuu = lastulevy
• talonmiehen jaffa = keskiolut
• pikkumusta = jääkiekko
• kranumafia = miesenemmistöisen perheen miesväki

Viime viikolla kuulin, että verbiä äidittää käytetään tarkoittamaan äitimäistä huolehtimista jonkun toisen asioista. Siis vähän samassa merkityksessä kuin verbiä paapoa. Uudisverbi seksiä taas kuuluu olevan nuoremman väen käytössä merkityksessä harrastaa seksiä. Virallisemmissakin yhteyksissä osataan. Tänään työntekijäliiton johtaja puhui radiossa kitkerään sävyyn yritysten kvartaali-intoilusta. Yhteen aika neutraaleista osista koottuun sanaan mahtui aimo annos ivaa.

Uusia sanoja syntyy siis kaiken aikaa ja kaikkialla Suomessa. Minä en tietenkään ole niistä kuullut kuin pienen murto-osan. Kertokaa siis kaikille kuulemanne uudet sanat! Tuossa alla on tilaa.

Lisäys. Uusia sanoja löytyy myös netistä osoitteesta www.urbaanisanakirja.com ja tietenkin kirjasta Mummonsuomi laajakaistalla.