maabrändi

You are currently browsing articles tagged maabrändi.

Rakkaassa suomen kielessämme on satoja tuhansia sanoja. Kaikilla niillä ei kuitenkaan ole sydämessämme yhtäläistä sijaa. Jotkin sanat tuntuvat kuvaavan suomalaisuutta puhtaammin ja ytimekkäämmin kuin muut.

Klassikkoesimerkki lienee sisu. Sisukkuutta pidetään erityisen positiivisena ja jotenkin myös erityisen suomalaisena ominaisuutena. Sen merkitystä on myös vaikea selittää ulkomaisille. Siinäpä sana, joka määrittelee suomalaisuutta.

Hieman samanlaista henkeä uhkuu sana perkele. Jo ääneen lausuttuna se kuulostaa jotenkin suomalais-ugrilaiselta. Kuvaava esimerkki sanan voimasta löytyy M. A. Nummisen eräältä taannoiselta livelevyltä, jossa hän esittää kappaleensa Perkele ruotsalaiselle yleisölle. Kappale alkaa pitkällä pianointrolla ja loppuu heti intron jälkeen Mauri Anteron painokkaasti lausumaan sanaan perkele. Ja ruotsalaiset nauravat: ”Hoho, hassuja nuo finskit.”

Muitakin suomalaisuutta uhkuvia suomen kielen sanoja on itse asiassa käytetty huumorimielessä ulkomailla. Esimerkiksi MTV-televisiokanavan äijähuumoriurpoilija Bam Marguera on esiintynyt ohjelmassaan ISÄNTÄ-paita päällä. Trendikkäillä kansainvälisillä vaatemerkeillä aina Dieselistä lähtien on ollut vaatteita, joihin on printattu eksoottisen kuuloisia suomalaisia sanoja kuokasta kossuun.

Se pohjustuksesta eli asiaan. Kerään pientä kokoelmaa ”suomalaisuuden sanoja” opetus- ja mahdolliseen muuhun käyttöön. Pyydän siksi apuanne. Kommentoikaa seuraavaa listaa. Keksikää ja perustelkaa uusia sanoja.

(Huom! Olen päivittänyt listan ehdotustenne perusteella perjantai-iltana.)

  • askartelu
  • avanto
  • avanto
  • häjy
  • hankiainen, hankikanto
  • huopatossut
  • isäntä
  • järvi
  • joulupukki
  • kaamos
  • kännykkä
  • karvahattu
  • kinos
  • koivu ja tähti
  • kossu
  • kylmä
  • lenkkimakkara
  • lumi
  • luonto
  • maito
  • mämmi
  • Matti ja Maija
  • meri
  • mökki
  • pannuhuone
  • perkele
  • pilkki
  • pimeys
  • pitkäripainen
  • poro
  • puukkojunkkari
  • räiskäle
  • raitapaita
  • rakkaus
  • ralli
  • räntä
  • räppänä
  • rökäletappio
  • ruis
  • ruokamulta
  • ruotsi
  • salmiakki
  • salmiakki
  • sauna
  • saunakalja
  • sauvakävely
  • sininen ja valkoinen
  • sisu
  • sonta
  • talvi
  • valo
  • vihta ja vasta
  • äijä
  • äiti

Sanoja, sanoja, sanoja

(Tämä kirjoitus laajentaa tänään Suomen Kuvalehdessä julkaistua kolumniani ”Vinkki maabrändityöryhmälle”. Sitäkin voi vapaasti kommentoida tämän kirjoituksen kommenteissa.)

Meitä suomalaisia on aina kiinnostanut se, mitä ulkomaalaiset meistä ajattelevat. Puolitoista vuotta sitten asia otettiin oikein valtiovallan suojelukseen, kun Jorma Ollila asetettiin vetämään niin sanottua maabrändityöryhmää. Tarkoituksena on kiillottaa maamme mainetta. Seuraava lainaus Ulkoasiainministeriön verkkosivulta tiivistää ajatuksen:

Kilpailu huomiosta ja vaikutusvallasta maailmalla on yhä kovempaa. Yhä useammat pitkälle teollistuneet maat hakevat itselleen kilpailuetua ”tavaramerkkinsä” eli maabrändinsä avulla. Suomen kaltaisen ulkomaista monin tavoin riippuvan maan on entistäkin tärkeämpää saada muut omien ajatusten ja tavoitteiden taakse: ”Winning others on our side!”

Vaikka asiaan on nyt kiinnitetty korkealta taholta huomiota, olen hieman huolestunut. Sitaatin lopun pöhkö englanninkielinen iskulause vihjaa, että koko homma aiotaan hoitaa englanniksi. Se on osin ymmärrettävää, sillä suomihan ei ole maailmankieli. Rohkenen kuitenkin ehdottaa, että suomen kieltä ei aivan unohdettaisi. Suomi voisi olla valttikorttimme koko projektissa. Tässä pari perustelua.

  1. Muuallakin arvostetaan omaa äidinkieltä. Ranskalaisilla on lainasanansa, joita he raivokkaasti vastustavat. Englanninkielisissä maissa ei tiedetä, miten päin pitäisi olla, kun omasta kielestä on sukeutunut maailmankieli. Saksassa ollaan historiallisista syistä häveliäämpiä, mutta usko omaan kieleen on kova. Venäläisille oma kieli ja kirjallisuus on tärkeä osa kansallisuustunnetta. Koska oma kieli on muuallakin tärkeä asia, ulkomaalaiset luultavasti olettavat jo valmiiksi, että suomalaisetkin arvostavat omaa kieltään. Pohja on siis luotu.
  2. Suomen kieli kiinnostaa jo nyt ympäri maailmaa. Sitä voi esimerkiksi opiskella yli sadassa yliopistossa. Syitä kiinnostukseen on monia, ja kiinnostuneita monenlaisia. Esimerkiksi kielitieteilijöille suomi on yksi parhaiten tutkittuja ei-indoeurooppalaisia kieliä. Hyvä tietolähde siis.
  3. Eksotiikka myy. Koska suomen kieli ei kuulu samaan kielikuntaan kuin suurin osa Euroopan muista virallisista kielistä, sitä on totuttu pitämään jotenkin eksoottisena. Tämän ovat huomanneet myös kauppiaat. Ei ole montaakaan vuotta, kun kansainväliset vaatevalmistajat keksivät sekä nimetä vaatteitaan suomeksi että kirjoitella  suomenkielisiä tekstejä vaatteisiinsa. Silloin maailman turuilla käveli Kuokkaa, Kossua, Ouninpohjaa ja Äkäslompoloa. (Sivumennen voi sanoa, että maailman mittakaavassa suomi ei ole aivan niin eksoottinen kuin mielellämme ajattelemme. Virittäjä-lehdessä on julkaistu aiheesta hyvä Östen Dahlin artikkeli.)

Ehdotan siis, että suomen kieli otetaan maabrändityöryhmän kärkituotteeksi. Ei anneta pelkästään monikansallisten muotiyritysten käyttää suomen kielen “kaupallista potentiaalia” edukseen.

Tarvitaan siis hassuja suomenkielisiä iskulauseita, kieltä hehkuttavia esitteitä ja muuta mainosmateriaalia. Parhaan iskulauseen keksijä palkitaan, ööö, papukaijamerkillä…

Lisäys: Ollilan poppoon aivoituksia voi lukea ja kommentoida esimerkiksi sivulla www.mitasuomion.fi.