Suomen kieli on yhteistä omaisuuttamme. Kaikilla on oikeus puhua ja kirjoittaa omalla kielellään, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Kieli on aina muutoksessa ja me kaikki osallistumme sen muokkaamiseen kun sitä käytämme.

Tietolähteitä:

Kotus eli Kotimaisten kielten keskus

Kotimaisten kielten keskus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen laitos. Suomen lisäksi sen vastuulla on vähemmistökielien eli ruotsin, romanin, saamen sekä viittomakielen huoltaminen. Kotus ylläpitää useita julkaisuja ja verkkomateriaaleja.

Kielikello

Kielikello on Kotuksen virallinen tiedotuslehti. Se on kuitenkin yleistajuinen ja monipuolinen sivusto kaikenlaisista suomen kieltä koskevista aiheista kiinnostuneille. Arkistot ulottuvat aina vuoteen 1968 saakka!

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja pitää sisällään yli 100 000 yleiskielen sanaa. Sanoista annetaan myös taivutusohjeet. Sanojen selitykset ovat kuitenkin verrattain suppeita. Esimerkiksi etymologiaa eli sanojen alkuperää ei useimpien sanojen kohdalta löydy.

Yleisen sanakirjan lisäksi sivustoilta löytyvät myös muun muassa murteiden, vanhan kirjasuomen, Karjalan kielen sekä useiden vieraiden kielten sanakirjat.

Virkakieli

Kotuksen sivuilta löytyy myös erillinen osio hyvään virkakieleen. Verkkokurssi on suunnattu erityisesti viranomaisille. Keskeistä nykyaikaiselle hyvälle virkakielelle on saavutettavuus. Yhä useammalle suomea asiointiin käyttävälle kyseessä ei ole äidinkieli.

Erityistä huomioita ja myös moitteita ovat herättäneet useiden julkisten virastojen uudet, englanninkieliset (tai, ei-minkäänkieliset) nimet.

Nimet

Kotus ylläpitää myös laajaa nimitietokantaa, sekä henkilönimien että paikannimien osalta. Nimet osiosta löytyy paitsi ohjeistuksia nimien käyttöön, myös kiehtovaa historiaa.

Muita resursseja:

Urbaani sanakirja

Urbaani sanakirja on usein ensimmäinen lähde josta uudet sanat löytyvät. Sanasto toimii hieman samaan tyyliin kuin Wikipedia, eli se perustuu käyttäjien tuottamaan sisältöön. Tämä myös tarkoittaa että tietoon on syytä suhtautua varauksella. Hassuttelu ja myös niin sanottu trollaus kuuluvat asiaan.

Monilla sanoilla on useita merkityksiä käyttäjästä ja käyttötilanteesta riippuen. Varsinkin vanhemmalle joka ei enää ymmärrä nuorten puhetta, urbaani sanakirja saattaa auttaa alkuun.

Oikofix

Oikofix on ilmainen työkalu jolla voit tarkistaa kirjoittamasi tekstin oikeinkirjoituksen. Tekstiä voi kirjoittaa suoraan sivulle tai liittää kopioimalla toisesta ohjelmasta. Perussanakirjan lisäksi työkalusta löytyy murresanojen sekä vanhahtavan suomen sanastoa. Myös pohjoissaamen oikeinkirjoitus on tällä mahdollista tarkistaa.

Kirjoittajan ABC-kortti

Kirjoittajan ABC on jo vähän vanhempi sivusto, joka toteutettiin Suomen virtuaalikielikeskuksen hankkeena 2000-luvun alkupuolella. Sieltä löytyy kuitenkin edelleen monipuolisia verkko-oppimisen työkaluja ihmisille jotka haluavat kehittää kirjoitustaitojaan.

Google

Tämä onkin jo ehkä itsestäänselvyys, mutta kaikkien tuntema hakukone on kiistatta helpoin tapa selvittää miten joku yksittäinen sana tulisi kirjoittaa. Vinkki: näppäile hakukenttään molemmat kirjoitustavat ja katso mitä ensimmäiset tulokset kertovat.

suomen kieli google